Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Kansalaisjärjestöt ja oppilaitokset yhdessä oppimisen siltojen rakentajina

Pasi Sahlberg
Nuorten Akatemia
Helsinki 2001, ISBN 952-91-4061-4


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on kirjan kirjoittajan.


Mikäli koulun, toisin sanoen muodollisen opetuksen, tärkeimpänä tehtävänä on antaa nuorille heidän elämässään tarpeelliset tiedot, taidot, arvot ja asenteet, ei koulu yksinään luultavasti kykene tarjoamaan riittävän monipuolisia ympäristöjä näiden asioiden oppimiselle. Siksi kouluoppiminen tulee yhdistää muualla tapahtuvaan oppimiseen eli ”ei-viralliseen” oppimiseen. Totutun muodollisen koulutuksen rinnalla oppivan yhteiskunnan rakentaminen edellyttää myös muiden potentiaalisten yhteisöjen panosta. Harrastus- ja vapaaehtoisjärjestöt ovat tässä keskeisessä roolissa. Kestävien oppimisen siltojen rakentamiseksi tarvitaan aikaisempaa syvempää ja systemaattisempaa rajojen ylittämistä, jossa omasta perinteisestä roolista luopuminen ja uudenlaisten näkökulmien tunnustaminen ovat onnistumisen edellytyksiä.

Behaviorismista konstruktivismiin

Behaviorismi perustuu käsitykseen oppimisesta ulkoisesti havaittavina käyttäytymisen muutoksina. Tämän tradition mukaan ihmisen älyllisistä prosesseista ei voi tehdä suoria havaintoja. Behavioristisen suuntauksen vaikutukset kasvatukseen yleensä ja erityisesti koulutukseen ja opetukseen ovat olleet erittäin merkittäviä. Omiin kokemuksiimme nojaten ja lastemme koulunkäyntiä seuraamalla näytämme edelleenkin uskovan, että opettaminen on puhumista – informaation siirtämistä – ja oppiminen on kuuntelemista – asioiden mieleenpainamista.


Vaihtoehtoisia tulkintoja behavioristisille oppimiskäsityksille alettiin esittää yleisemmin 1960-luvulla. Älyllisistä prosesseistamme ja mielemme liikkeistä tuli yllättäen oppimista ja käyttäytymistä koskevien tieteiden parissa keskeisiä tutkimuskohteita. Oppiminen ymmärrettiin prosessina, jossa yksilö aktiivisesti toimimalla rakentaa henkilökohtaisia merkityksiä omien kokemustensa perusteella. Tällainen näkemys tunnetaan nykyisin konstruktivistisen oppimisen nimellä. Konstruktivismin oletukset, arvot, uskomukset ja menetelmät ovat monessa mielessä siinä määrin aikaisemmasta poikkeavia, että behaviorististen ja konstruktivististen oppimisteorioiden yhdistäminen on käytännössä mahdotonta.


Ihmisen oppiminen on monella tavalla toisenlaista kuin mihin vielä jokin aika sitten on vakaasti uskottu. Maailman muuttuessa alati monimutkaisemmaksi on syytä totutella ajatukseen, että oppimista voi tapahtua erilaisissa tilanteissa, ei ainoastaan virallisesti järjestetyissä muodollisissa instituutioissa. Samalla huomio on siirtymässä opettamisesta tuottavien oppimisympäristöjen luomiseen.

Oppiva yhteiskunta

Oppiva yhteiskunta tarkoittaa yhteisöä, jossa sen jäsenet jatkuvasti laajentavat taitojaan luoda sellaisia tuotoksia ja elämänolosuhteita, joita he todella haluavat, joissa uudenlaiset ajattelutavat kehittyvät ja jossa ihmiset oppivat yhdessä ja toinen toisiltaan erilaisissa oppimisympäristöissä.(P. Senge) Oppivaksi yhteiskunnaksi tuleminen edellyttää kaikkien koulutuksen ja oppimisen parissa toimivien organisaatioiden ja yhteisöjen yhteistä ponnistelua riittävän monipuolisten ja tuottavien oppimisympäristöjen kehittämiseksi.


Koska uudet kansalaisen menestymisen välineet ovat luonteeltaan tilannesidonnaisia, niiden opettaminen yhdessä ainoassa paikassa ja ajassa on käymässä mahdottomaksi. Kansallisissa sivistysstrategioissa ja koulutuspoliittisissa julkaisuissa käsitteet elinikäinen koulutus ja elinikäinen oppiminen esiintyvät usein. Puhuttaessa elinikäisestä oppimisesta halutaan korostaa oppivan yksilön keskeistä roolia sen sijaan, että paino olisi koulutuksen kulloisessakin järjestäjässä.


Elinikäisen koulutuksen tavoite on mahdollista saavuttaa, mikäli nykyisiä koulutusjärjestelmiämme uudistetaan kahdella tavalla. Ensiksi, koulutuksen ja opiskelun eri vaiheet on järjestettävä entistä paremmin vastaamaan opiskelijoiden oppimisedellytyksiä ja tarpeita. Toiseksi, muodollisen koulutuksen rinnakkaiset järjestelmät on liitettävä läheisemmin koulun ulkopuolella oleviin opiskelun ja oppimisen mahdollisuuksiin.

Muodollinen ja ei-muodollinen koulutus

Muodollisella koulutuksella tarkoitetaan tavallisesti hierarkkisesti järjestettyä ja kronologisesti asteistettua koulutusjärjestelmää, jonka ylläpitäjä tai tukija on tavallisesti valtio ja joka kattaa koulutuksen perusopetuksesta korkeakoulutukseen saakka. Näin ymmärrettynä muodollinen koulutus rakentuu asteittaisista vaiheista ja johtaa tiettyihin tutkintoihin ja pätevyyksiin.(P.H. Coombs) Ei-muodollisella koulutuksella tarkoitetaan erilaisia järjestettyjä ja osittain järjestettyjä, virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvia koulutuksellisia toimintoja, joiden tarkoituksena on palvella eri kansalaisryhmien erilaisia oppimistarpeita.(M. Ahmed & P.H. Coombs)


Hieman yleistäen voisi sanoa, että tavanomainen koulutus painottaa perinteistä tietojen opettamista kasvatuksen ja identiteetin muodostamisen kustannuksella ja ei-muodollisen koulutuksen tehtävänä on tukea autonomiseksi ihmiseksi kasvamista ja kestävien arvojärjestelmien kehittymistä. Voidaksemme tarjota nuorisolle parhaat mahdolliset edellytykset oppia ja kasvaa, voimat on yhdistettävä ja on ymmärrettävä, että koulutus kehittyy ainoastaan silloin, kun koulutuksen muotojen kesken on olemassa positiivinen keskinäinen riippuvuus. On siis korostettava selkeämpää koordinaatiota ja läheisempää yhteistyötä ei-muodollisen ja muodollisen koulutuksen kesken. Yksi ilmeinen pulma koskee koulutusjärjestelmän ulkopuolella suoritettujen ”opintojen” arvioimista ja mitoitusta suhteessa muihin suorituksiin. Niitä on vaikea mitata perinteisillä mittareilla ja tutkinnoilla. Nuorisojärjestöillä on nyt haasteena osoittaa, että oppiminen virallisen koulun ulkopuolella on koulutuksen kannalta arvokasta ja usein nuoren kannalta tarkoituksenmukaisempaa kuin perinteinen muodollinen koulutus.

Kansalaisjärjestöjen mahdollisuus

Tämän päivän tietoyhteiskunta vaatii meiltä kansalaisilta uudenlaisia älyllisiä kykyjä ja sosiaalisia taitoja. Koulutuksen haasteena on sellaisten oppimisympäristöjen luominen, jotka mahdollistavat edellä mainittujen kykyjen ja taitojen kehittämisen. Muodollisen koulutusjärjestelmän taakka laillistettuna oppimisympäristöjen tarjoajana on nimenomaan perinteestä voimansa imevä opetus- ja oppimiskulttuuri. Tällaisten selkeiden oppimis- ja koulutustraditioiden puuttumisessa on kansalais- ja nuorisojärjestöjen mahdollisuus, koska ne voivat kouluja huolettomammin järjestää joustavia ja uudenlaisia toimintaympäristöjä ja samalla pyrkiä muuttamaan vallitsevia oppimista koskevia uskomuksia ja käytäntöjä.


Nuorisojärjestöjen vahvuus oppilaitoksiin verrattuna näkyy kolmella tavalla. Ensinnäkin, nuoret kokevat oppivansa järjestötoimintaan osallistumalla sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka ovat tarpeellisia työssä, opiskelussa, harrastuksissa ja yksityiselämässä. Toiseksi, itsestä lähtevä vapaaehtoinen osallistuminen edistää sosialisaatiota ja yhteisöllistä kasvua ja auttaa samalla kehittämään vuorovaikutustaitoja aidoissa tilanteissa. Kolmanneksi, järjestötoiminnan avulla voidaan edistää nuoren kasvamista aktiiviseksi kansalaiseksi ja auttaa löytämään keinoja osallistua oman yhteisön kehittämiseen.


Kiihtyvässä rytmissä uudistuva viestintäteknologia tuo opiskelun ja oppimisen avuksi alati uusia mahdollisuuksia, joista ei vielä jokin aika sitten osattu edes uneksia. Oppimisen välineiden kehittyessä myös yksilön rooli aktiivisena oman tietämyksensä ja osaamisensa rakentajana on tulossa tärkeämmäksi. Orastava uusi humanistinen oppimiskäsitys haastaa perinteisten koulujen opetuskulttuurien lisäksi koulun ulkopuoliset tahot – kansalais- ja nuorisojärjestöt muiden mukana – arvioimaan uudelleen käsityksiään ja käytäntöjään oppimisen osalta.


 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje