Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Kampen om lyset. Dansk voksenoplysning gennem 500 år

Ove Korsgaard, Gyldendahl 1996

*Seuraavassa kirjaesittely, kirjoittanut Seppo Niemelä


Korsgaardin taistelu valosta


Ove Kosrdgaardin aatehistoriallisesta suurteoksesta Kampen om lyset on tullut pohjoismaisen kansansivistyksen tutkimuksen peruskirja. Tanskalaisilla oli Grundtviginsa vuoksi tietty aloitteen tekijän asema Pohjolassa. Siksikin historiallinen esitys on koko toiminnalle valaiseva. Kyse ei ole vain sivistystyöstä, vaan koko omaleimaisen, demokraattisen ja toimeliaan Pohjolan synnystä.

Tietty ongelma on, että teos on luettavissa vain tanskaksi. Se on kyllä käännetty, mutta vain japaniksi, mikä ei paljoa lohduta. Silti kirjoitettua tanskaa oppii pienellä vaivannäöllä lukemaan. Kirjasta on tosin  englanninkielinen lyhenne ”Struggle for Enlightenment”, mutta etenkin historiasta kiinnostuneelle jää sen pohjalta paljon aukkoja.

Minulle Kampen selvitti monia siihen asti siihen asti sivistystyössä arvoitukselliseksi jääneitä seikkoja. Kirja nostaa kansansivistyksen juurten kuvauksessa esiin kaksi keskeistä herraa, Immanuel Kantin ja Johann Gottlieb von Herderin. Kant on näistä meille vanhastaan tuttu ja hänen edelleen ajankohtaiset valistusajatuksensa esitellään hyvin mm. Jukka Tuomiston aikuiskasvatuksen historiakuvauksissa. Kant yhdessä uushumanistien kanssa on  taustahahmo Ruotsin kansansivistysajattelussa. Herderiä ei edes mainita.

Tanskaa ja Grundtvigia on puolestaan vaikea ymmärtää ilman Herderiä. Juuri hän kehitti esiin suurin piirtein nykymerkityksessä ajatukset kansasta ja sivistyksestä. Myös Grundtvig korosti voimakkaasti kansaa ja kansan omaehtoista toimintaa, jopa niin että hän tunsi tiettyä epäluuloa valtiota kohtaan. Sivistymisen prosessissa ihminen juurtui oman kansansa henkiseen perintöön ja oppi kehittämään sitä edelleen. Tavoitteena oli ihmisyys tai – kuten Grundtvigilla – valo, jossa ihminen oppi vähitellen käsittämään asemansa maailmassa.

Suomessa kansansivistyksen juurten tutkimus on kesken. Silti etenkin varhaiset vaiheet olivat lähellä tanskalaista tulkintaa. Osin mukana on Snellmanin vaikutus; hänen ajattelunsa operoi oleellisesti samoilla kansan, sivistyksen, ihmisyyden ja historian tarkoituksen käsitteillä kuin Herder, olkoonkin että hänen ajattelussaan oli mukana Hegelin tuomaa valtion korostusta. Joskus on tullut mieleen, että tanskalaisia ja suomalaisia yhdistää sama oman kansallisuuden korostus. Molemmat maat kun ovat historian aikana joutuneet suuntaamaan epäluuloisen katseensa itäiseen suurvaltaan.

Historia on historiaa, mutta sen tarkastelu auttaa ymmärtämään edelleen tärkeitä ajatuksia. Yksi niistä on kansalaiseksi sosiaalistumisen prosessi, jossa nykyajalla on paljon pohtimista. Toinen on kansansivistyksen sisällä kehkeytynyt ja kaikille Pohjoismaille yhteinen pedagoginen metodi. Sen tunnusmerkkeinä ovat  vuorovaikutus, keskustelu, yhteistyö ja dialogi. Olen nimittänyt kansansivistyksen pedagogista metodia kokoavasti yhteisölliseksi dialogiksi. Sillä on edelleen paljon annettavaa sekä keinona tukea itsenäisen ajattelun kehittymistä, kansalaiseksi sosiaalistumista ja demokraattisten valmiuksien kehittymistä.

Korsgaard  käy läpi valistusajattelun vaiheet Tanskassa viiden vuosisadan ajalta. Hän erottaa viisi pääjaksoa: kristillisen valistuksen, valtiokansalaisen valistuksen, kansais-kansallisen (Grundtvigin ajan) sivistyksen, työväen sivistyksen ja persoonallisen sivistyksen. Käännökseni saattavat olla karkeita. Kansainen on tässä omaperäisen tanskan folkelig -sanan käännös.

Havainnollinen on myös kansasta ja muuta yhteisöstä irtautunut persoonallinen sivistys, joka on ollut leimallinen kehityssuunta 1900-luvun jälkipuolella. Se korosti kulttuuritoimintaa, käden taitoa, työpajoja ja vaihtoehtoisia elämänmalleja. Myös kosmiset ja toisaalta globaalit kysymyksenasettelut laajensivat aiemmin niin kansallista kansansivistyksen kuvaa.

Kirjoittaja seuraa lyhyesti rinnalla kehitystä Ruotsissa ja Norjassa. Suomeen ei ole viittaustakaan, mikä on vahinko ja kertoo vain siitä, ettei Suomen kansansivistyksen historiasta ole olemassa ruotsiksi tai englanniksi perusesityksiä. Silti lukijalle jää lähes hämmentävä tunne siitä, miten samanlaista kehitys Suomessa on ollut. Oikeastaan ainoa ero on ajallinen viive. Monet omina pitämämme asiat ja aatteet ovat tosiasiassa eurooppalaisten ajatusten loiskahduksia Itämeren yli Pohjolan perukoille.  


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje