Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Elinikäinen oppiminen

Anneli Kajanto, Jukka Tuomisto (toim.)
Kansanvalistusseura, Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura, BTJ Kirjastopalvelu Oy, Helsinki 1994,
ISBN 951-692-328-3


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on artikkelien kirjoittajan.


Elinikäisen oppimisen perusteet ja historialliset lähtökohdat
(Jukka Tuomisto)

A. M. Thomasin mukaan oppiminen (learning) voi olla yhtä hyvin verbi kuin substantiivi; sitä voidaan käyttää edustamaan prosessia tai toimintaa yhtä hyvin kuin sen tulosta. Tietoisen ja tavoitteisen oppimisen kautta ihminen toteuttaa itseään ja tulee inhimilliseksi olennoksi sanan parhaimmassa merkityksessä. Kasvatuksen (education) Thomas näkee kompleksisena toimintakokonaisuutena. Se on institutionalisoitunut sarja toimintoja, rooleja ja organisaation keinoja, joilla ryhmä tai yhteiskunta voi suunnata joidenkin tai kaikkien jäsentensä oppimiskapasiteetin kohti tiettyjä tavoitteita. Oppiminen on jotain, joka ihmisen on tehtävä itse. Kasvattaminen on jotain, jonka tekee joku toinen.


Aulis Alanen on määritellyt elinikäisen kasvatuksen käsitteen seuraavasti: Elinikäisen kasvatuksen periaate on kasvatuksellinen kokonaisnäkemys, jonka mukaan ihmisen oppiminen ulottuu jatkuvana kasvuprosessina koko elämänaikaan ja kasvatuksen tehtävä kattaa vastaavasti kaikki elämänkaudet. Edellä mainitun toteutumiseksi yhteiskunnan kasvatusjärjestelmää täytyy kehittää kahdessa ulottuvuudessa. Ensiksi, kaikki perättäiset oppimisvaiheet on nivellettävä toisiinsa siten, että ne vastaavat oppijan kullekin ikävaiheelle ominaisia oppimisen edellytyksiä ja tarpeita sekä tuottavat valmiudet koko elämän jatkuvaa oppimista ja kehittymistä varten. Toiseksi, muodollisen kasvatusjärjestelmän rinnakkaiset toiminnot on liitettävä oppimisen ja kasvun kokonaisprosessia edistävällä tavalla toisiinsa sekä niihin oppimistoimintoihin, jotka tapahtuvat muodollisen kasvatuksen ulkopuolella. Elinikäisen kasvatuksen rinnalla on ryhdytty käyttämään yhä useammin käsitettä ”elinikäinen oppiminen”, jolla halutaan korostaa opiskelijanäkökulmaa kasvatuksen suunnittelussa sekä oppimisen yksilöllisyyttä ja sen prosessiluonnetta.


Uudenlaisen kasvatusjärjestelmän kehittämisen tarve tiedostettiin 1960-luvulla maailmanlaajuisesti. Myös Suomessa alettiin keskustella elinikäisestä kasvatuksesta. Vuonna 1969 ilmestyneessä Vapaan kansansivistystyön XVI vuosikirjan johdantoartikkelissa Kosti Huuhka totesi seuraavaa: ”Kasvatuksen suunnittelua ja kehitystä edistävän toimintansa johtavaksi periaatteeksi on UNESCO omaksunut käsityksen kasvatuksesta elinikäisenä yhdentyneenä tapahtumana (lifelong integrated education) ja suosittaa tämän periaatteen huomioon ottamista kansallisten kasvatusjärjestelmien kehittämisessä”.

Yhteiskunnalliset ja yksilölliset lähtökohdat

Elinikäisen kasvatuksen ja oppimisen merkitystä voidaan perustella toisaalta yhteiskunnallisista ja toisaalta yksilöllisistä lähtökohdista. Yhteiskunnalliset perustelut taas liittyvät kansanvaltaan ja yhteiskunnan demokraattisen järjestelmän toimivuuden edistämiseen. Yhteiskunnan jatkuva kehittäminen edellyttää kasvatuksen ulottamista kaikkiin kansalaisiin. Demokraattisissa yhteiskunnissa on laaja, koko väestöä koskeva peruskoulutusjärjestelmä sekä aikuisuuteen ulottuva oppimisjärjestelmä. Lisäksi yhteiskunnalliset perustelut liittyvät tuotantotoiminnan ylläpitämiseen ja tehostamiseen. Tuotanto- ja työtoiminta vaativat ihmisiltä monenlaisia tietoja ja taitoja. Sitä mukaa kun hierarkkisesti organisoitu ’taylorilainen’ työ (suunnittelun ja toteuttamisen jyrkkä erottaminen) murenee työntekijöiden ja toimihenkilöiden päästessä mukaan työn suunnitteluun, jatkuvan oppimisen vaatimukset aktualisoituvat myös heidän kohdallaan.


Elinikäisen oppimisen yksilölliset perustelut pohjautuvat näkemykseen ihmisen henkisen kehitysprosessin jatkumisesta läpi eliniän. Jo muinaiset kreikkalaiset puhuivat paideiasta, jolla he tarkoittivat aikuisten kasvatusta ja oppimista. 1600-luvulla vaikuttaneen J. A. Comeniuksen mukaan oppiminen on oikeastaan koko elämän tarkoitus. Poliittisdemokraattisessa järjestelmässä olevan kansalaisen roolin ja tuotantotoiminnassa olevan työntekijän roolin lisäksi ihminen toteuttaa itseään ja persoonallisuuttaan kulttuuritoiminnassa ja omissa pienyhteisöissään (lähiomaiset, harrastus- ja viiteryhmät yms.).

Elinikäisen kasvatuksen ajatus Suomessa

Suomalaisista elinikäisen kasvatuksen edelläkävijöistä täytyy mainita ennen muuta J. V. Snellman, jonka mielestä ”sivistys ei pääty kouluun tai johonkin tiettyyn tutkintoon, vaan koko elämä on sitä koulua, jossa yksilö muokataan ihmiseksi”. Kasvatuksella on kolme vaihetta: lasten kasvatus, kouluopetus ja itsekasvatus, jota Snellman sanoo joskus kasvatuksen tärkeimmäksi muodoksi. Jokainen vaihe merkitsee yhä suurempaa vapauden lisääntymistä. Vain itsekasvatuksen - joka on sekä oppimista että kasvamista - kautta yksilöstä voi tulla historian(sa) subjekti.


Snellmanilla elinikäisen kasvatuksen ja oppimisen lähtökohtana on yksilön ja kansalaisyhteiskunnan tarpeet, jotka hän näkee pitkälti yhtenevinä. Samaan tapaan ajatteli myös Santeri Alkio, jonka kasvatustavoitteena oli ”hyvä ihminen ja kunnon kansalainen”. Erikoista ja vähemmän tunnettua lienee se, että myös eräät perinteisen kasvatusopin edustajat olivat samaa mieltä aikuiskasvatuksen edustajien kanssa elinikäisen kasvatuksen tarpeellisuudesta ja merkityksestä. J. Hollo katsoi varsinaisen moraalisen kasvatuksen alkavan vasta silloin, kun ihminen joutuu moraalisiin suhteisiin elävässä elämässä. J. E. Salomaan mukaan kasvatus tarkoittaa laajassa merkityksessä sitä, että me olemme kaikki sekä kasvatettavia että kasvattajia.

Elinikäinen kasvatus uutena kehittämisstrategiana

Elinikäisen kasvatuksen vaatimus koskettaa kehittyneissä teollisuusmaissa yhä totaalisemmin ja syvällisemmin jokaista ihmistä. Pääasiallisin syy tähän on yhteiskunnallisen muutoksen nopeutuminen, mikä näkyy mm. työelämän ammattitaitovaatimusten muutoksina, ihmisten välisissä kommunikaatiosuhteissa, arvomaailman muutoksina ja kansainvälisyyden lisääntymisenä. Kehitys on niin nopeaa, että kaikkien elämässä tarvittavien tietojen ja taitojen oppiminen nuoruudessa koulujärjestelmän piirissä on nykyisin kerta kaikkiaan mahdotonta.


Koulutuksesta ja elinikäisestä kasvatuksesta on tullut entistä olennaisempi väline tuotannollisen toiminnan tehostamisessa, työttömyyden ehkäisemisessä ja vähentämisessä, teknologian käyttöönotossa sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa. Näin yhteiskunnan talouden ja työelämän tehostamisvaatimukset painottuvat vahvasti tämän hetken koulutuspoliittisessa keskustelussa ja elinikäisen kasvatuksen järjestelmän kehittämisessä.


Tämä ei voi kuitenkaan luoda pohjaa kokonaisvaltaisen elinikäisen kasvatusjärjestelmän luomiselle. Se on aivan liian kapea näkökulma. Korostamalla ainoastaan ihmisen työntekijän roolia ja kehittämällä sitä ei elinikäisen kasvatuksen idea toteudu. Tasapainoinen elämä tarvitsee tuekseen myös muita ihmisen persoonallisuuden puolia, sosiaalisuutta ja yksilöllisyyden kehittymistä tukevia opintoja.



 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje