Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kasvatus ja kasvaminen


Aikuiskasvatuksen risteysasemalla
Johdatus aikuiskasvatukseen

Juha Suoranta, Juha Kauppila, Hilkka Rekola, Petri Salo ja Marjatta Vanhalakka-ruoho
Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja Sarja B, Joensuun yliopistopaino 2008


*Seuraavassa kirjaesittely, kirjoittanut Sari Kuvaja 


Kansansivistyksen sisältöjä uudistettava perinteistä tietoisina

Aikuiskasvatuksen eturivin asiantuntijoiden teos Aikuiskasvatuksen risteysasemalla - Johdatus aikuiskasvatukseen on toinen ja uudistettu painos vuonna 2006 julkaistusta versiosta. Uuteen painokseen on kirjoitettu useita lukuja uudelleen, virheitä on korjattu ja teemoja laajennettu. Uusina aiheina mukana ovat elämänkulku, aikuisohjaus sekä kansansivistystyö Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kirja on tarkoitettu ennen kaikkea aikuiskasvatuksen perusopintojen opiskelijalle, mutta soveltuu myös aineopintojen oppikirjaksi.


Juha Kauppila ja Marjatta Vanhalakka-Ruoho linkittävät artikkelissaan elinikäisen oppimisen elämän kokonaiskaareen erityisesti psykologian, sosiologian ja filosofian näkökulmista. Elinikäisen oppimisen ensimmäisessä vaiheessa, 1960-luvulta 1990-luvulle, nojattiin humanismin ja demokratian ihanteisiin. Johtoajatuksena oli tasa-arvo, aikuiskoulutuksessa myös ammatillinen sivistys. Toisessa vaiheessa, joka alkoi 1980-luvulla ja jatkuu yhä, on korostettu talous- ja yrityselämän näkökulmaa. Avainsanoja ovat tuottavuus, tehokkuus ja kansainvälinen kilpailu.


Suomi on kirjoittajien mukaan koulutususkon luvattu maa, jossa koulutus on muuttunut ihanteesta itsestäänselvyydeksi. Se on väline, joka tällä hetkellä palvelee – tai ainakin sen odotetaan palvelevan – ennen kaikkea kilpailukykyä. Elinikäinen oppiminen on valjastettu yritysten palvelijaksi. Koska muutos on pysyvää, ihmisten pitäisi trimmata itseään jatkuvasti ylläpitääkseen henkilökohtaista kilpailukykyään. Yksilöiden lisäksi tämä koskee myös organisaatioita. Menestyshehkutuksessa oppimisen ilo saattaa kuitenkin unohtua. Jatkuva uuden opiskelu ei myöskään takaa työpaikkaa yhä epävarmemmilta tuntuvina aikoina. Pitäisikö itsensä kehittämiselle palauttaa itseisarvoinen asema? Ja mihin on hävinnyt puhe oppimisesta sivistyksenä?


Samat tekijät, Kauppila ja Vanhalakka-Ruoho, kirjoittavat teoksessa myös aikuisohjauksesta tarkastellen ohjausta erityisesti kulttuuris-yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kirjoittajat määrittelevät ohjauksen ”yksilön toimintaan ja elämään vaikuttavien, niitä voimistavien ja sekoittavien tekijöiden tunnistamiseksi ja niiden käsittelemiseksi”. Ohjauksella yksilöä tuetaan tekemään valintoja ja suunnittelemaan elämäänsä. Laajimmillaan ammatillisessakin ohjauksessa on kyse elämänuraohjauksesta, ja tässä uralla viitataan muuhunkin kuin työssä etenemiseen.


Kirjoittajien mukaan ”myöhäismodernin yhteiskunnan ohjausnäkemys tarvitsee ihmisen arvon puolustamista ja kriittistä pedagogiikkaa”. He viittaavat Juha Suorantaan, joka on kirjassaan Kasvatuksellisesti näkyväksi (Taju 1997) todennut kriittisen pedagogiikan tähtäävän ”ihmisten valtauttamiseen, heidän toimintakykynsä ja toimijuutensa vahvistamiseen”. Kriittisessä aikuiskasvatuksessa ja ohjauksessa korostetaan ihmisten voimavaraistamista, osallisuutta ja tasa-arvoa sekä kiinnitetään huomiota muun muassa kansalaisuuden ja osallisuuden kehittymisen edellytyksiin. Osallisuutta vahvistava oppiminen ja työ sekä niihin kytkeytyvä ohjaus voivat Kauppilan ja Vanhalakka-Ruohon mukaan toimia yhteiskunnan, mutta myös yksilöiden selviytymiskeinoina; tukea heitä, kun he käsittelevät eteen tulevia valintoja ja pyrkivät hallitsemaan riskejä.


Petri Salo tarkastelee artikkelissaan Kansansivistystyö Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kansansivistyksen käsitteitä yhteispohjoismaisista lähtökohdista sekä kansansivistystä toimintana, jolla on pyritty ja pyritään edistämään kansan vapautta ja sivistystä. Hänen tavoitteenaan on hahmottaa kansansivistystyön tehtäviä ja merkitystä 2000-luvun jälkiteollisessa yhteiskunnassa tilanteessa, jossa taustalla vaikuttaa 1990-luvulla virinnyt keskustelu kansansivistyksen kriisistä.  


Vapaa sivistystyö on kirjoittajan mukaan marginalisoitunut Suomessa erityisesti aikuiskasvatustutkimuksessa, mutta myös kansansivistyspuheessa. Kansansivistystyöstä puhutaan aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen kontekstissa, sen erityislaatua juuri muistelematta tai erittelemättä. Suuri yleisö puolestaan käyttää kansansivistystä yleisenä terminä kuvaamaan melkein mitä tahansa kokemusta, elämystä tai oppimista. Osallistujapulaa kansansivistystä tarjoavat organisaatiot eivät Salon mukaan Pohjoismaissa kuitenkaan pode, paitsi ehkä Tanskassa.


Vapaalle sivistystyölle on kysyntää, mutta sen muotoja on kehitettävä. Kansansivistäjien olisi syytä määritellä kansansivistyksen keskeiset käsitteet ja sisällöt uudelleen, pohjoismaisista historiallisista eroista tietoisina, mutta tulevaisuuteen katsoen, kirjoittaja kehottaa.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje