Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta

Kultaiset kahleet – 10 askelta kohti vapaampaa kansalaisyhteiskuntaa

Heikki Pursiainen & Klaus Kultti
Raportti, Libera, Helsinki 2017

* Raportin luki Aaro Harju

Kultaiset_kahleet_Libera_0417-pdf-564x800Kirjoittajat tutkivat raportissaan kansalaisyhteiskunnan julkista rahoitusta. Lähinnä he keskittyivät kansalaisjärjestöjen rahoitukseen, mutta mukana on lyhyesti myös vapaa sivistystyö, kirkon rahoitus ja ammattiliittojen erityisasema Suomessa. 

Raportin kirjoittajien mukaan monet järjestöt ovat virastomaisesti hallinnoituja, suureksi osaksi julkisella rahalla toimivia, julkisia palveluja tai sen tapaisia tuottavia, hallinnollisesti sidoksissa julkiseen sektoriin tai politiikkaan ja kaukana varsinaisesta vapaaehtoistyöstä. Kirjoittajien mukaan järjestöt muistuttavat monella tavalla enemmän julkista sektoria kuin kansalaisjärjestöjä. 

Erityisen ongelmallisena Pursiainen ja Kultti pitävät järjestöjen palvelutuotantoa, joka kilpailee heidän mukaansa epäreilusti yksityisten toimijoiden kanssa, ja muistuttaa lähinnä julkista palvelutuotantoa. Heidän päätelmänsä on, että jos palvelutuotanto on merkittävässä määrin julkisesti rahoitettua, sitä pitää kohdella julkisena palveluna. Heidän mukaansa järjestötuki on huono tapa rahoittaa palveluja.

Pursiaisen ja Kultin mukaan järjestöjen julkinen rahoitus on betonoitu vakiintuneille rahansaajille. Vuosittaiset muutokset ovat marginaalisia. Tämä estää heidän mukaansa uusien ja spontaanien toimijoiden mahdollisuuden saada julkista rahoitusta toimintaansa. Huonot kannustimet johtavat väärien asioiden priorisoimiseen. Tuet eivät myöskään jakaudu parhaalla mahdollisella tavalla. 

Kirjoittajat kysyvät retorisen kysymyksen: Tehdäänkö Suomessa mitään ilman julkista rahoitusta? Onko mitään toimintaa, joka ei ministeriöiden mielestä ansaitsisi julkista rahoitusta? 

Pursiainen ja Kultti tekevät 10 ehdotusta, joiden avulla Suomessa voitaisiin siirtyä kohti vapaampaa kansalaisyhteiskuntaa.

  • Rahapelien ja kansalaistoiminnan yhteys on katkaistava, koska Veikkaus ja edunsaajat ylläpitävät symbioottisesti toisiaan. Veikkauksen tuotto tulisi tulouttaa valtion budjettiin aivan kuin muidenkin valtionyhtiöiden tuotto.
  • Järjestöjen rahoituksesta tulisi siirtyä ihmisten rahoitukseen. Kirjoittajat kritisoivat sitä, että valtio tukee rahallisesti järjestöjä, jotka tuottavat toimintaa ja palveluja ihmisille. Heidän mukaansa tämä on tehoton tapa, joka kuluttaa suuria summia järjestöbyrokratiaan. Viisaampaa olisi ohjata tuki suoraan ihmisille, jotka voisivat palveluseteleiden tms. avulla ostaa haluamiaan ja tarvitsemiaan palveluja joko järjestöiltä tai yrityksiltä. 
  • Harkinnanvaraisuutta tulisi vähentää ja automaattitukia lisätä. Kirjoittajat näkevät rahanmyöntäjillä olevan liikaa valtaan rahan jaossa. Ongelmallista on se, että järjestöjen edustajat istuvat rahanjakotoimikunnissa ministeriöiden tukena. Kirjoittajien mukaan rahanjakoon tulisi tehdä yksiselitteiset kriteerit, mm. jäsenmäärä tai yksityisen varainhankinnan määrä.
  • Järjestöjen rahanjakoon tarvitaan lisää avoimuutta ja julkisuutta. Tietojen saaminen jopa ministeriöistä on vaikeaa. Julkisten varojen käyttöä valvotaan leväperäisesti. 
  • Verovähennysoikeus tulisi ottaa harkintaan, vaikka kirjoittajat vierastavatkin verovähennyksiä huonona veropolitiikkana. Verovähennysoikeus voisi kuitenkin lisätä yksityistä lahjoittamista järjestöjen toimintaan.
  • Palvelujen rahoitus tulisi erottaa järjestötuista. Kirjoittajien mukaan palveluja tulisi hankkia vain avoimilla hankintamenettelyillä.
  • Lobbauksen rahoitus tulisi lopettaa kokonaan. Kirjoittajat kritisoivat voimakkaasti erityisesti keskusjärjestöjen valtionavustuksia, joita käytetään lisärahan lobbaamiseen valtiolta.
  • Puolueiden sekä kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen rahoitus tulisi laittaa tarkempaan syyniin. Kirjoittajat näkevät, että järjestöjen kautta ohjataan tosiasiallisesti piilopuoluetukea puolueille. Kirkon rahoitus sotii valtion neutraalia asennetta uskontoja kohtaan, koska tuki kohdistuu pääosin kahdelle uskontokunnalle.
  • Vapaus olla yhdistymättä tulisi turvata kaikille kansalaisille. Kirjoittajat näkevät negatiivisen yhdistymisvapauden perusoikeutena. Harmaata aluetta on mm. ylioppilaskuntien pakkojäsenyys.
  • Yksityisen varainhankinnan esteet tulisi poistaa. Kirjoittajat ihmettelevät sitä, miksi julkisten avustusten hakeminen on helppoa, mutta yksityistä varainhankintaa ja varojen keruuta säädellään tarkasti ja suorastaan rajoitetaan. Heidän mukaansa järjestöjen tulisi voida kerätä varoja toimintansa rahoittamiseksi haluamallaan tavalla.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje