Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta

Kolmas tila

Aaro Harju, 10.12.2004

*Artikkeli 

Jon Van Til (2000) on keskeinen amerikkalainen kansalaisyhteiskunnan pohtija viime vuosilta. Hän lanseeraa ajatuksen kolmannesta tilasta, sosiaalisesta areenasta, joka ei olisi perheiden, markkinoiden eikä valtion. Kolmas tila olisi yhteiskunnan megaorganisaatioiden ja perhe-elämän pienten saarekkeiden välissä oleva paikka. Se olisi paikka linkittyä, verkottua, kommunikoida ja elää.

Van Til hylkää sektoriajattelun eikä korosta myöskään organisatoristen rakenteiden keskeisyyttä. Muoto tai rakenne eivät ratkaise hänen mukaansa menestystä, vaan se, millaista toimintaa tehdään ja millaisia tuloksia saadaan aikaan. Van Tilin kolmas tila -käsite lepää hengen varassa. Jos inhimillinen toiminta on täynnä vapaaehtoista henkeä, se voi tapahtua hänen mukaansa minkä tyyppisessä organisaatiossa tahansa. Kolmas tila voi olla myös jonkin organisaation sisällä yhtä hyvin kuin niiden välillä. Kolmannen tilan erottaa toisesta tilasta prosessin laatu ja pyrkimysten kohde ja suunta, ei sen organisaation muodollinen luonne.

Van Tilin mukaan kansalaisyhteiskunta on olemassa siellä, missä ihmiset luovat ja/tai löytävät tiloja kokoontuakseen yhteen, kohdatakseen toisiaan, jakaakseen tunteitaan, ajatuksiaan ja havaintojaan ja tarpeen mukaan toimiakseen. Kolmas tila tulisi olla eri tasoilla, kuten psykologisella, taloudellisella, sosiaalisella, poliittisella, kulttuurisella ja fyysisellä tasolla. Kolmas tila edellyttää yksilöiltä motivaatiota toimia keskenään. Ihmisten tulee omata vuorovaikutustaitoja, ja heillä tulee olla riittävästi aikaa ja voimia yhteisiin prosesseihin. Ihmisten pitää myös sietää kulttuurista diversiteettiä.