Kansalaistoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Kansalaisia aikaansa edellä – kellon ympäri

Björn Wallén

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla Yhdessä enemmän-artikkelisarjassa kesällä 2009.


Pessimistit väittävät, että demokratia on kriisissä. Vaalit ja puolueet eivät kiinnosta evvk-sukupolvea, ja perinteinen kansanliiketoimintakin takkuilee. Nämä havainnot ovat kuitenkin vain puolitotuuksia: yhteiskunnallinen osallistuminen ei toteudu niin kuin ennen, vaan se on muuttanut muotojaan. Samalla pitäisi arvioida uudelleen mittaristoa, jolla osallistumista seurataan.

Näin on osin tapahtunutkin. Esimerkiksi sosiologi Anthony Giddens on luonut käsitteen elämänpolitiikka (life politics), joka kuvaa osallistumista yksilön arkielämän hankkeena.

Ruotsalainen kansalaisyhteiskunnan tutkija Erik Amnå on tältä pohjalta kartoittanut 2000-luvun yhteiskunnallisen osallistumisen erilaisia muotoja.

Amnån mukaan keskeistä on yksilön tietoinen elämäntapa – esimerkkinä vaikkapa kotitalouden ekologiset valinnat, jotka saavat poliittisen merkityksen. Tietoista elämäntapaansa yksilö toteuttaa paitsi kuluttajana myös julkisessa roolissaan, joka voi ilmetä aktivismina, lobbauksena, äänestyskäyttäytymisenä tai kuntapalveluiden käyttönä.

Lisäksi yksilön elämänpolitiikkaan sisältyy henkilökohtainen sivistys, jonka pohjalta kansalainen seuraa uutisia, keskustelee ajankohtaisista asioista, oppii uutta ja muodostaa mielipiteitä. Tähän liittyy Amnån mukaan läheisesti myös ruohonjuuritason toiminta kansalaisjärjestöissä, puolueissa ja yhden asian ad hoc -toimintaryhmissä.

Elämänpolitiikka ei aina pysy lain kirjaimen ja parlamentarismin rajojen sisäpuolella. Kansalaistottelemattomuus on aktivismia veteen piirretyllä viivalla, jonka toisella puolella ovat julkisen vallan tilat ja instituutiot, ja toisella kansalaisuuden ”kulttuuriset vapaat tilat” Paulo Freireä lainaten. Ääripäitä kannattaa varoa, mutta nähdäkseni nettipiratismi sekä kadun- ja talonvaltaukset ovat esimerkkejä nykyilmiöistä jotka poukkoilevat rajan molemmin puolin.

Eräs kadunvaltaajaryhmä keksi Helsingin keskustassa pitää picknick-taukoa auton pysäköintiruudussa. Lakia ei rikottu kun maksettiina parkkipaikasta maksu, ja tempauksella kiinnitettiin hauskalla tavalla huomiota itse pääsanomaan: Helsingin keskustassa on liikaa autoja.

Itse olen käyttänyt käsitettä pro-aktiivinen kansalaisuus, joka voi olla dynaamisen sivistysprosessin tulosta. Pro-aktiivinen kansalaisuus toteutuu niissä uusissa (ja joskus vanhoissa) kansanliikkeissä joilla on aikaansa edellä oleva visio. Esimerkkeinä mainittakoon orjuuden poistaminen 1800-luvun viktoriaanisessa ja kolonialistisessa Englannissa, tai Martin Luther Kingin taistelu rasistisia lakeja vastaan 1960-luvun Yhdysvalloissa. Kun entinen Jugoslavia ja diktaattori Milosevitsch kaatuivat 1990-luvun alun Balkanin sodassa, ihmiset olivat sitä ennen kokoontuneet opintokerhoissa kotona ja kaduilla.

Erik Amnån elämänpolitiikan mallin etu on, ettei se tarjoa vain yhtä vaan monta erilaista ja toistaan täydentävää tapaa tarkastella yksilön ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta.

Amnån mukaan unohdamme usein ei-julkiset osallistumisen kanavat. Miksi olisimme kansalaisia vain vaalien aikana tai muissa julkisissa yhteyksissä? Ja minkälaisia muutoksia uuden sukupolven wikisivistys saa aikaan, netti kun ei nuku koskaan?

Amnå on puhunut ”päivystävistä kansalaisista” (jourhavande medborgare). Termi haastaa perinteisen käsityksen, jonka mukaan hyvinvointivaltiossa valtio, kunnat ja viranomaiset hoitavat päivystyksen. Kysykää vaikkapa omaishoitajilta tai tuhansilta eri järjestöjen vapaaehtoistyöntekijöiltä, jotka toimivat ympäri Suomenkin maan!

Amnån tutkimukset osoittavat, että kansalaiset ovat eräänlaisessa stand by -tilassa koko ajan. Kansalaisia ollaan kellon ympäri. Tämä ei tue väitettä, että kansalaiset passivoituvat ja osallistuminen vähenee, kuten nykyiset mittarit Suomessa osoittavat.

Elämänpolitiikan puolustuspuheessa voisi ottaa esimerkkinä 2000-luvun kriisit, tsunamin ja kouluampumiset. Tsunamin ja koulutragedioiden jälkeen kriisiapua tarjottiin läheisille, kun julkinen taho ja järjestöt mobilisoivat hyvin lyhyessä ajassa ammattikuntaa ja vapaaehtoisia paikalle. Lisäksi valtava määrä näkymätöntä – mutta yhtä tärkeätä – kriisityötä tehtiin talkoovoimin lähipiireissä ja yhteisöissä päivystävien kansalaisten toimesta.

Monien tutkimusten valossa yksilön elämänpolitiikan suuntaa määräävät pitkälti perheen sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset. Samalla korostuu varhaiskasvatuksen rooli tärkeiden arvojen välittäjänä kotona, päivähoidossa, koulussa ja eri yhteisöissä.

Kansalaiskasvatus ei lopu aikuisiässä. Henkilökohtaista sivistystä voi aina kohentaa osallistumalla vaikkapa paikallisen opintokerhon tai yhdistyksen toimintaan. Tai esimerkiksi vertailemalla tuotteiden ekologisuutta kulutuspäätöksiä tehdessään tai sähköyhtiötä valitessaan. Tai netissä allekirjoittamalla kansalaisadressin ja osallistumalla nettikeskusteluun yhteiskunnallisista ilmiöistä ja ongelmista – reaaliajassa, kellon ympäri, aikaansa edellä.


Björn Wallén
Kirjoittaja on Svenska studiecentralenin rehtori.

 

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje