Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Pohjoismainen kansalaisyhteiskuntamalli Euroopassa

Risto Alapuro

*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 15.10.2010

Eräät historiantutkijat väittävät, että etenkin maailman suurissa keskuksissa innostutaan – hyvässä ja pahassa – ideologioista, kun taas niiden laitamilla asioihin suhtaudutaan käytännönläheisesti, totesi Rauno Merisaari Helsingin Sanomissa 2.9.

Tällainen maailman laitama on myös Suomi. Mutta mitä on tai voisi olla se “käytännönläheisyys”, josta tässä puhutaan, ja mitä on “ideologioista innostuminen”, jota suomalaisesta näkökulmasta näytetään pidettävän enemmän pahana kuin hyvänä.

Näkemysten ero tai vastakkaisuus asettuu helposti tuttuun, stereotyyppiseen kuvioon tarkasteltaessa ranskalaisen ja suomalaisen politiikan tekemisen eroja. Ranskalaiset innostuvat aatteista ja ryntäävät kaduille metelöimään ja panemaan vastaan kun ovat tyytymättömiä. Suomalaiset sopivat taasen yhteisistä pelisäännöistä ja hoitavat erimielisyytensä järjestyneellä tavalla. Kyse on kuitenkin paljon muustakin, myös kansalaisyhteiskuntamallien eroista.

Asiaa valaisevat havainnot, joita Eeva Luhtakallio on tehnyt tuoreessa sosiologian väitöskirjassaan (2010), jossa hän vertailee paikallispolitiikkaa ja poliittista aktivismia Helsingissä ja Ranskan Lyonissa. Molemmissa kaupungeissa käsitystä politiikasta hallitsi edustuksellisen demokratian ajatus. Tämä periaate oli keskeinen sekä poliitikkojen ja virkamiesten että kansalaisaktivistien keskuudessa kummassakin kaupungissa. Mutta niiden välillä oli myös eroja. Lyonissa aktivistien käsitystä politiikan tekemisestä täydensivät ja kyseenalaistivat muunlaiset demokratiakäsitykset (sellaiset kuin osallistuva ja deliberatiivinen demokratia), ja Lyonissa myös poliitikot olivat valmiita keskustelemaan näistä muista käsityksistä. Helsingissä sen sijaan edustuksellinen demokratia oli varsin läpäisevä periaate molempien haastateltujen ryhmien keskuudessa. Myös aktivistit ottivat sen annettuna, ja kummassakin ryhmässä sitä väritti eräänlainen käytännönläheinen policy-asennoituminen sekä faktuaalisen tiedon ja pätevyyden arvostus. Aktivistit pitivät itseään vakavasti otettavina demokratian “vahtikoirina”, koska heillä oli tietoa ja ekspertiisiä niissä asioissa, joita he ajoivat. Poliitikot ja aktivistit olivat siis lähempänä toisiaan Helsingissä kuin Lyonissa.

Helsinkiläisille kansalaisena toimiminen oli velvollisuutta palvella yhteistä hyvää yhteydessä valtioon. Lyonilaisaktivisteille sen sijaan “kansalainen” (citoyen) oli vastapuolen, hallitsevan tasavaltalaisen järjestelmän käsite, johon he eivät halunneet samastua. Heidän tapaansa olla poliittisesti aktiivinen ei kuulunut systeemin omimaa kansalaisen käsitettä, vaan he nimenomaan vastustivat sitä järjestelmää, jonka sanastoon tuo termi kuuluu.

Yhdistyskeskeisyys ja yhdistystoiminnan läheinen suhde valtioon ovat suomalaisen ja pohjoismaisen kansalaisyhteiskuntamallin keskeinen ominaispiirre. Suomessa korostetaan yhdistysjäsenyyksien ja vapaaehtoistyön määrää. Suomalaisille on itsestään selvää, että julkinen osallistuminen tapahtuu yhdistysten kautta.

Pohjoismaisissa “organisaatioyhteiskunnissa” yhdistysjäsenyydellä on toisenlainen merkitys kuin useimmissa muissa maissa. Pohjoismaissa yhdistysjäsenyyksiä on paljon, ja ne ovat paljolti passiivisia luonteeltaan. Toisin kuin saattaisi ajatella, kaikkein tärkeintä ei ole yhdistystoiminnan kasvattava ja kehittävä ja sivistävä vaikutus yksilöihin (vaikka sitäkin saattaa olla) vaan niiden edustuksellinen merkitys. “Kuuluminen” on tärkeämpää kuin osallistuminen.

Pohjoismaissa yksittäisten kansalaisten ajatellaan olevan tekemisissä poliittisen järjestelmän kanssa ennemminkin yhdistysjäsenten roolissa kuin yksilöinä (Siisiäinen 2009). Ajattelutapa antaa “organisoiduille ryhmille korkeamman moraalisen tarkoituksen ja voimistaa yksilöitä nimenomaan laajempien kollektiivien jäseninä”, kuten eräät amerikkalaiset tutkijat asian muotoilevat (Jepperson & Meyer 1991). Tällaiseen järjestäytymiseen tai organisoitumiseen sisältyy rationaalisuutta ja funktionaalisuutta. Pohjoismaat ovat “funktionaalisia yhteisöjä”, joissa ihmiset esiintyessään julkisesti eivät ole riippumattomia toimijoita jotka ajavat yksityisiä “etuja” vaan “funktionaalisesti erityisiä roolipelaajia”, jotka toimivat lukuisten muodollisten organisaatioiden kautta (Jepperson 2002).

Nykyiset globalisaation paineet voivat olla omiaan lähentämään pohjoismaista kansalaisyhteiskuntamallia muuhun (läntiseen) Eurooppaan. Edustuspohjaisen mallin kannalta voi olla ongelmallista, että mediavälitteisyyden valtava laajeneminen asettaa koetteelle edustamisen, tai koko meille tutun representaation mallin.

Nykyään sitoutuminen yhdistyselämään on osittaista. Pessimistinen skenaario on, että pohjoismainen malli kärsii pahasti “representaaation kriisistä” – johon kuuluu erilaisten ilmaisullisten tai ekspressiivisten yhdessäolo-organisaatioiden lisääntyminen, jossa jäsenet muistuttavat asiakkaita. Mutta pohjoismainen malli voi olla sitkeämpi kotikonnuillaan kuin pessimistit uumoilevat. Jotkut tutkijat ovat väittäneet, että pohjoismainen “kansanliikemallinen” toiminta voi antaa voimaa uusille vapaaehtoisen palvelutoiminnan muodoille. Miksei ole myös ajateltavissa, että sellaiset uudet “vastademokratian” muodot, joista Pierre Rosanvallon puhuu (2009) – valvonta, torjunta ja tuomitseminen –, voisivat löytää tukea yhdistysmuodon jämäkkyydestä?

Risto Alapuro
Professori emeritus

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje