Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Eläköön erilaisuus!

Hannu Kareinen


Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 9.6.2005

Kansalaisjärjestöillä on edelleen vahva asema yhteiskunnassamme, mutta kansalaistoimintaan kohdistuu myös monia ristiriitaisia paineita. Kansalaissektorille ja järjestöille sen suurimpana ja kantavana voimana erityisesti on sysätty mm. työllisyyden, syrjäytymisen ehkäisyn ja demokratian pelastustehtäviä.


Kun vielä yhtälöön liitetään jäsenistön moninaiset toiveet, koveneva kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja vaatimukset ammattimaisuuden lisäämisestä myös vapaaehtoisten toiminnassa, on kansalaisjärjestön toiminta kovien haasteiden edessä. Järjestötoiminta on kehityksen seurauksena eriytynyt. Yhdistysten toimintaa ohjaavat säädökset ja avustusjärjestelmä tulisikin käydä huolella läpi ja muuttaa paremmin erityyppisten järjestöjen tarpeita vastaavaksi.

 

ohjausvirratKaikilla järjestötyypeillä on omat vahvuutensa ja oma paikkansa. Todellinen uhka kansalaistoiminnalle piilee siinä, että yhdistyskentän erilaistumista ei oivalleta ja yhteiskunta kiristää otettaan kansalaistoiminnasta rakentamalla säädös- ja tukipolitiikkaansa puolijulkisten (ry-j) tai bisnesorientoituneiden (ry-b) järjestöjen näkökulmasta. Tällöin koko kansalaistoiminnan ytimen muodostava perinteinen vapaaehtoisuuteen pohjautuva jäsenohjautuva yhdistysmuoto (ry) voi joutua maksajan osaan. Kuitenkin näissä jäsenten tarpeisiin ja vertaistukeen perustuvissa yhteisöissä sosiaalisen pääoman kehittymiselle ja kansalaisoppimisella on otollisin kasvualusta. Siksi näiden ryhmien tukeminen pitäisi nähdä arvokkaana investointina kansalaisten ja yhteiskunnan toimintakykyyn ja hyvinvointiin.


Erilaisuuden huomioiminen liittyy säädösten lisäksi myös mm. yhteiskunnan tukijärjestelmiin. Tukijärjestelmiin liittyy olennaisesti tuloksellisuuden ja laadun arviointi. On tärkeää huomata, että toiminnan laadun arviointi eroaa eri järjestötyypeissä tai järjestön eri osissa. Puolijulkisissa tai bisnesorientoituneissa yhdistyksen osissa rahoittajat, asiakkaat ja palvelun käyttäjät arvioivat toiminnan hyvyyttä vertaamalla tuotettua tai palvelua joko julkisen tai markkinapohjaisen tuotannon standardeihin. Perinteisen yhdistyksen toiminnan laatua on haettava jäsenten ja toimintaan osallistuvien kokemasta luottamuksesta, innostuksesta ja näiden kautta syntyvästä sitoutumisesta.


Parhaimmillaan organisaatiotyypit voivat olla toisiaan tukevia, jolloin ammattilaisten hoitamat yhdistyksen osat tukevat ja vapauttavat vapaaehtoisia toteuttamaan järjestön perustehtävää ja vapaaehtoisten toiminta puolestaan täydentää ammattilaisten tekemää työtä. Tämän edellytyksenä on kuitenkin vahva yhteinen arvopohja ja yhdistyksen toiminta-ajatuksen tunteminen. Pahimmillaan yhdistyksistä voi tulla vain projekteja toteuttava ja palveluja tuottava kuori ilman vapaaehtoisten, omasta vapaasta tahdostaan mukaan tulleiden jäsenten haitallista napinaa perustehtävästä ja sen toteuttamisesta. Sisällä voi olla hyvinkin hiljaista. Nyt on valinnan aika, rakennammeko vain palveluiden ja asiakkuuden vai myös ihmisten ja yhteisöjen Suomea.


Hannu Kareinen


Kirjoittaja on Pesäpalloliiton kehityspäällikkö. Pesäpalloliikkeen Kotiseura-prosessi toimii uudenlaisen kansalaisaktiivisuuden ja -vastuullisuuden pilottina vuoteen 2007. Lisätietoja www.pesis.fi

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje