Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Sektorit liikkeessä suomalaisessa yhteiskunnassa

Aaro Harju


*Pääkirjoitus, Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 8.9.2005

Markkinoiden aseman vahvistuminen, valtion roolin kaventuminen ja kuntakentän tulevat muutokset ovat nostaneet yhteiskunnan eri sektoreiden keskinäiset suhteet päivänpolttavaksi keskusteluteemaksi. Keskustelu on tarpeen, ja toivottavasti sitä käydään riittävästi ennen päätöksentekoa.


Valtion ja markkinoiden suhteen muutos tapahtui ilman syvällistä yhteiskuntapoliittista analyysiä. EU ja markkinavoimat veivät ja päätöksentekijät vikisivät. Nyt on vuorossa iso kunta- ja palvelurakenteen uudistus. Se näytetään runnottavan läpi pikavauhtia. Jääkö jälleen laaja-alainen ja eri näkökantoja punnitseva yhteiskunnallinen dialogi käymättä? Siltä hieman näyttää. Jälkikäteen jälleen ihmettelemme, että näinkö tässä kävikin.


Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden näkökulmasta keskustelu eri sektoreiden asemasta ja roolista on mitä mielenkiintoisin. Kansalaisyhteiskunta on diskurssissa vahvoilla, koska ilman kansalaisyhteiskunnan toimintoja kokonaispaletti ei rakennu eikä pysy kasassa.


Valtio on ollut eri sektoreiden keskinäisten voimasuhteiden muutoksessa menettäjän roolissa sekä ulkoisista syistä että omista linjavalinnoista johtuen. Euroopan unioni on madaltanut valtion yhteiskuntapoliittista asemaa, koska päätösvallasta merkittävä osa siirtyi eurooppalaiselle tasolle. Toisaalta päättäjät vahvistivat kuntien itsehallintoa ja maakuntahallintoa, mikä on supistanut valtion roolia alhaalta päin. Valtion halu sysätä toiminnallinen ja taloudellinen vastuu erilaisista toiminnoista ja palveluista kunnille on ollut osa tätä prosessia. Tuloksena on ollut valtion yhteiskuntapoliittisen roolin kaventuminen.

Markkinoiden vapautuminen ja globalisaatio ovat lisänneet yritysten toimintavapautta ja vähentäneet valtion mahdollisuutta säädellä yritysten ja markkinoiden toimintaa. Valtion valta markkinoihin on vähentynyt ja samanaikaisesti markkinoiden yhteiskunnallinen vaikutusvalta on lisääntynyt. Ns. globaalit markkinavoimat määrittävät nykyisin kansainvälistä ja kansallista yhteiskuntapolitiikkaa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi 1970-luvulla.

Globalisaatio vaikuttaa merkittävästi myös hyvinvointipolitiikkaan: se muuntaa kansallisvaltion roolia globaalin talouden kilpailukentillä muuttaen sen tehtäviä suojaavista edistäviksi eli eriarvoisuutta tasaaviksi. Anttiroikon ym. tutkijoiden (2003, 101 - 102) mukaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan suurimmaksi haasteeksi muotoutuu jatkossa tasapainon löytäminen asukkaiden hyvinvoinnin ja tasapainoisen yhteiskunnallisen kehityksen sekä kilpailukyvyn kesken.


Valtion ja markkinoiden suhteesta voi todeta sen, että markkinat ovat puristaneet valtion ahtaalle, jos tilannetta verrataan kolmen tai neljän vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen. Samalla poliittisten päätöksentekijöiden liikkumavara on jatkuvasti supistunut samaan aikaan, kun ratkaistaviksi tulevien kysymysten etäisyys kansalaisten arjesta on kasvanut (Kalela 2005, 260).


Valtion taloudellisen ja yhteiskuntapoliittisen liikkumatilan kaventuminen on heijastunut myös kuntiin. Valtio on sälyttänyt kunnille lisää vastuuta hyvinvointipalveluiden tuottamisessa lisäämättä kuitenkaan samassa suhteessa taloudellista tukeaan. Näin kuntien vastuu on kasvanut, vaikka kuntien taloudelliset edellytykset eivät olekaan parantuneet laaja-alaisten hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Tämä on pakottanut monet kunnat ostamaan palveluja yksityiseltä sektorilta sekä järjestöiltä ja säätiöiltä. Näin kunnat ovat siirtyneet pelkästä tuottajan roolista myös tilaajiksi.


Kuntien vastuiden kasvu ilman riittäviä taloudellisia resursseja ja maan sisäinen muuttoliike ovat johtaneet keskusteluun kuntien lukumäärästä ja kunnallisten palveluiden tuottamistavasta. Valtioneuvoston suunnittelema kunta- ja palvelurakenneuudistus ja sen radikaalin tuntuiset ensimmäiset esitykset ovat räjäyttäneet keskustelun käyntiin. Uudistuksen tarpeesta ovat lähes kaikki yhtä mieltä, toteutustavasta vallitsee suuri erimielisyys. Mielenkiintoista on nähdä, mihin ratkaisuun valtioneuvosto päätyy. Mannerlaatat on laitettu kuntakentässä liikkeelle ja tsunamivaroituksia annetaan ainakin pienissä kunnissa. Tuloksena on joko aito ja kestävä rakenneuudistus tai monien kompromissien summa, jossa viiden miljoonan asukkaan hallinto- ja palvelurakenne vain monimutkaistuu.


Kansalaisyhteiskunta näyttää olevan tässä myllerryksessä sivustakatsojan roolissa. Näin ei kannattaisi olla, koska kansalaisyhteiskunnan toimijoita tarvitaan lisääntyvässä määrin tuottamaan ihmisille inhimillistä, sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Sivustakatsojan paikalta kannattaisi hypätä mukaan keskusteluun, koska kansalaisyhteiskunnan toimijoilla olisi myös annettavaa tähän keskusteluun - ei niinkään varjelemaan ja puolustamaan omia etujaan, vaikka sitäkin tarvitaan, vaan osallistumaan yhteiskunnalliseen dialogiin eri sektoreiden asemasta ja roolista suomalaisessa yhteiskunnassa sekä niistä ratkaisuista, joiden avulla ihmisille tuotetaan ja turvataan paras käytettävissä oleva hyvinvointiyhteiskunta.


Aaro Harju
pääsihteeri
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje