Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Mihin matkalla, Suomi?

Sari Kuvaja

*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 5.2.2009

Mielestäni kansalaisyhteiskunta voi Suomessa hyvin, totesi Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius Sanomatalon Mediatorilla järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

– Mutta toimintatavoissa on tapahtunut ja tapahtumassa isojakin muutoksia: nyt ei välttämättä hakeuduta organisaatioihin, vaan etsitään yksilöllisiä vaikuttamisen tapoja. Vapaaehtoistyötä tehdään mielellään projektiluontoisesti, ja jos mukana on iloista tekemisen meininkiä, sitä parempi, Stranius kuvasi.

Yksin voi vaikuttaa esimerkiksi kulutusvalinnoilla. Mutta jos ihmiset toimivat yksin, voidaanko puhua kansalaisyhteiskunnasta? Yleisen tulkinnan mukaan kansalaisyhteiskuntaa kannattelee yhteisöllinen toiminta. Kaiken kansan tietosanakirja Wikipediasta löytyy tällainen määritelmä: ”Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa kaikkea vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä toimintaa ja instituutioita, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin eli lähinnä valtioon ja kuntiin. Yleensä myös virallinen voittoa tavoitteleva taloudellinen toiminta jätetään siitä pois.”

Jos rakenteita tarvitaan, olkoon sitten verkostomaisia, panelistit ehdottivat. Asiat ja tavoitteet yhdistävät, eivät organisaatiot. Verkostoissa osallistumisen kynnys on järjestötoimintaa matalampi, poliittisista puolueista puhumattakaan. Monien järjestöjen toimintatavat ovat nimittäin jääneet jonnekin viime vuosisadan puolelle, panelistit pahoittelivat. Varsinkin nuoret pitävät perinteisten järjestöjen toimintaa hitaana, jopa ummehtuneena.

Ihmiset toimivat, yksin tai yhdessä, mikäli kokevat, että sillä on vaikutusta. – Aktiivista kansalaisuutta oppii tekemällä, totesi Kirkon Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja Pauliina Arola. – Myönteiset kokemukset vahvistavat uskoa: meillä ja meidän teoillamme on merkitystä.

Kasvattaja hakusessa

Ihmiset tuntuvat nykyisin olevan kovin tietoisia oikeuksistaan; velvollisuuksista ja vastuusta puhutaan paljon vähemmän. Vastuulliseksi kansalaiseksi – ja ihmiseksi – kasvetaan parhaiten esimerkin voimalla. Päävastuu lasten ja nuorten kasvatuksesta on vanhemmilla, eikä vastuuta voi ulkoistaa, ei medialle, ei koululle, ei järjestöille eikä viranomaisille.
– Tiedotusvälineet ovat oheiskasvattajia, monien muiden oheiskasvattajien tavoin, arvioi Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläinen. – Mutta arvokasvattajia ovat vanhemmat ja muu lähipiiri.
– Arvot omaksutaan varhaislapsuudessa. Jos esimerkiksi vastuullisuutta ei ole lapsena opittu, sitä on myöhemmin hyvin vaikea ihmiseen istuttaa, säesti Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria.

Panelistien mielestä kasvatustehtävästään laistavia vanhempia saa ja pitää syyllistää. Peiliin katsominen voi olla vaikeaa, mutta aikuisilta sitä pitää voida odottaa. – Oheiskasvattajat toki auttavat ja tukevat vanhempia, tähdensi HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen.

Talouskriisi mahdollisuutena

Finanssikriisi voi olla mahdollisuus kansalaistoiminnalle. Keskustelussa viitattiin 1990-luvun alun lamaan, jolloin niin sanotut pehmeät arvot – perheen arvostus, auttaminen, vapaaehtoistyö, hyväntekeväisyyslahjoitukset – elivät renessanssia taloudellisten arvojen kustannuksella. Nyt ennakoidaan samaa: ihmiset hakevat turvaa ja toivoa toisistaan, kun työelämä kovenee ja kilpailulle rakentuva talouselämä näyttää karvaimmat kasvonsa.

Taantumasta kertovien tilastojen rinnalla synkkenevät ympäristö- ja ilmastouutiset. Viestit ovat hämmentäviä ja ristiriitaisia: kuluttajien ostohalukuutta pyritään ylläpitämään ja lisäämään muun muassa verohelpotuksin. Yksityisestä kulutuksesta haetaan elvytysvoimaa. Kun tähän lisätään kehittyvien maiden kansalaisten, esimerkiksi kiinalaisten ja intialaisten, kasvanut ostovoima ja kulutushalukkuus, on hankala yhtälö valmis. Kulutuksen kasvu lyö ympäristönsuojelua vasten kasvoja.

– Emme tietenkään voi kieltää kehittyvien maiden kansalaisilta samoja kulutustottumuksia kuin meillä on, myönsi Pauliina Arola. – Mutta ehkä voisimme tukea näiden maiden kehitystä viemällä esimerkiksi tietotaitoa ja ympäristöteknologiaa.

Pauliina Arola lisäisi vientilistalle myös suomalaisten ongelmanratkaisunkyvyn. – Me suomalaiset olemme varsin pragmaattisia. Kun ongelmat on tiedostettu, niihin käydään käsiksi pala kerrallaan. Tällainen lähestymistapa voisi olla hyödyllinen myös tässä ajassa.

Sari Kuvaja

Helsingin Sanomien ja Ajatuspaja Kansalaisfoorumin järjestämä keskustelutilaisuus  Kansalaisyhteiskunta.Nyt – Ihmisten Suomi ja tulevaisuus pidettiin Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä 26.11.2008. Keskustelussa olivat mukana kansainvälisen työn johtaja Pauliina Arola, hallituksen puheenjohtaja Ami Hasan, päätoimittaja Reetta Meriläinen, ilmastovastaava Leo Stranius, toiminnanjohtaja Olli Valtonen ja toimitusjohtaja Matti Vuoria.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje