Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Kuntalaisen monet roolit

Aaro Harju


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 12.10.2005

Jos on kansalaisyhteiskunnalla monia rooleja, niitä on myös kuntalaisilla. Tätä mieltä ovat tutkijat Marianne Pekola-Sjöblom, Voitto Helander ja Stefan Sjöblom tutkimuksessaan Kuntalaisen monet roolit (2002, 22-35), joka on osa laajaa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmaa (tutkimuksia nro 37). Tutkijat erottavat samastuvan kuntalaisen, asioita seuraavan kuntalaisen, kansalaiskuntalaisen, äänestävän kuntalaisen ja edustautuvan kuntalaisen.


Suomalaisille Suomi on tärkeämpi alueellisen samaistumisen kohde kuin asuinkunta. Asuinalue ja kaupunginosa ovat puolestaan yhtä tärkeä samaistumiskohde kuin kunta. Nämä tulokset ovat jossain määrin yllättäviä seurattaessa kiivailua kuntien lukumäärästä. Yleisessä keskustelussa syntyy vaikutelma, että ihmiset kokevat nimenomaan oman kunnan tärkeäksi identiteettiä muodostavaksi aluekokonaisuudeksi. Pekola-Sjöblomin, Helanderin ja Sjöblomin tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole.


Tutkimuksen mukaan lähes kaikki aikuiset suomalaiset seuraavat oman kuntansa asioita ainakin jossain määrin asuinpaikasta, iästä, sukupuolesta, kielestä ja koulutuksesta riippumatta. Oman kunnan asioita seurataan ennen muuta median välityksellä. Suurissa kaupungeissa ja nuorten keskuudessa verkkopalvelut ovat myös tärkeä väylä hankkia tietoa ja seurata asioita.


Tutkimusta varten tehdyssä kyselyssä pyydettiin kuntalaisvastaajia arvioimaan omaa kykyään asioida kunnan kanssa ja puolustaa omaa etuaan. "Melko tai erittäin hyväksi" sen arvioi joka neljäs vastaaja. Luokkaan "ei hyvä eikä heikko" sijoitti itsensä runsas kaksi viidesosaa vastaajista, kun taas "heikoksi" henkilökohtaisen edunvalvontakykynsä koki lähes kolmannes. Henkilöitä, joilla on vaikeuksia kohdata kunnallinen päätöksentekokoneisto, on erityisesti nuorissa ja vanhoissa, vähemmän koulutetuissa sekä enemmän suurten kaupunkien asukkaissa kuin pienissä kunnissa.


Tulokset ihmisten äänestyskäyttäytymisestä ovat tässä tutkimuksessa samansuuntaiset kuin vastaavissa tutkimuksissa aikaisemmin ja myöhemminkin. Äänestysaktiivisuus lisääntyy koulutustason ja ammattiaseman nousun myötä. Samoin se lisääntyy iän kohotessa. Ruotsinkieliset äänestävät aktiivisemmin kuin suomenkieliset, ja pienissä kunnissa äänestetään ahkerammin kuin suurissa kaupungeissa.


Edustautuva kuntalainen oli tutkijoiden viides roolityyppi. Heidän mukaansa kunnallisten luottamustehtävien hoitaminen ilmentää erittäin vahvaa kiinnittymistä kuntaan ja sen hallintoon. Maanviljelijät, koulutetut kansalaiset ja johtavassa asemassa olevat ovat innokkaimpia hoitamaan luottamustehtäviä. Miehet ovat aktiivisempia kuin naiset ja ruotsinkieliset ahkerampia kuin suomenkieliset. Mielenkiintoista ja luottamushenkilöhallinnon tulevaisuuden kannalta rohkaisevaa on, että luottamushenkilöhalukkuus on nuoremmissa ikäryhmissä jossain määrin korkeammalla kuin keski-ikäisten keskuudessa, vaikka nuoret äänestävät keski-ikäisiä laiskemmin. Seniorikansalaisten kohdalla kiinnostus kunnallisten luottamustehtävien hoitamiseen laskee sen sijaan jyrkästi.


Aaro Harju
pääsihteeri
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje