Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Kansalaisyhteiskunnan toimijat kohtasivat ensimmäisillä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivillä

Anne Holopainen

*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 4.3.2009

Onko Suomessa aitoa kansalaisyhteiskuntaa, miten aktiivista kansalaisuutta voidaan edistää, millaista yhteistyötä järjestöt ja korkeakoulut voivat tehdä? Tällaisia kysymyksiä pohdittiin helmikuun alkupuolella Jyväskylässä pidetyillä ensimmäisillä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivillä Jyväskylässä.

Kaksipäiväinen tapahtuma sai alkunsa Humanistisen ammattikorkeakoulun koordinoiman, ammattikorkeakoulujen yhteisen kansalaistoiminnan kehittämishankkeen ja Jyväskylän yliopistossa toimivan Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelman yhteistyön tuloksena. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoululla oli tapahtuman synnyttämisessä merkittävä rooli. Tilaisuutta rahoittivat oikeusministeriön demokratiayksikkö ja Keski-Suomen liitto.

Vaikka seminaarille arveltiinkin olevan tarvetta, oli kaikkiaan kolmeensataan noussut osallistujamäärä järjestäjille positiivinen yllätys. Päivien kysymykset ja teemat näyttivät yhdistäneen laajalti kansalaisyhteiskunnan eri toimijoita, niin yksittäisiä kansalaisia, valtion- ja kuntienhallinnon virkamiehiä, moninaisten järjestöjen työntekijöitä ja luottamushenkilöitä kuin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen väkeäkin. Erityisen positiivista oli se, että järjestöjen edustajia oli päivien osallistujissa miltei puolet.

Seminaarin yleisesitelmät käsittelivät pohjoismaisten kansalaisyhteiskuntien nykytilaa ja kehitystrendejä unohtamatta suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteitä. Tukholman Ersta Sköndal University Collegen professori, pitkään myös Yhdysvalloissa vaikuttanut Lars Trägårdh pohti osuudessaan pohjoismaisen kansalaisyhteiskunnan omaleimaisuutta.  Trägårdhin mukaan Pohjoismaita (ja Alankomaita) kuvaavat erityisesti kansalaisten yleinen luottamuksen taso, valtiomyönteisyys, aktiivisen kansalaisuuden perintö sukupolvilta toisille, protestanttisten arvojen traditio sekä pohjoismaisen perhekulttuurin erityisyys ilmentyen tasavertaisuutena. Huomionarvoista oli myös se, ettei Trägårdh pitänyt pohjoismaisen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden taloudellista riippuvuutta valtiosta ongelmallisena – oikeastaan päinvastoin tämäkin suhde voi olla myös osatekijä luottamuksen ja vuoropuhelun synnyttämisessä. Trägårdhilta ja hänen tutkijakollegoiltaan ilmestyy aiheesta kansainvälisiin vertailuihin perustuva tutkimus kesällä.

Professori Martti Siisiäinen Jyväskylän yliopistosta toi esitelmässään esille suomalaisen kansalaisyhteiskunnan vahvan yhdistysmuotoisuuden. Siinä suomalaisilla on paljon silloittavaa (bridging) sosiaalista pääomaa sekä yhdistysjäsenyyksiä mutta toisaalta vähän sitovaa (bonding) sosiaalista pääomaa esimerkiksi työtovereihin ja naapureihin. Siisiäinen toi esiin myös sen, että 1990-luvulta lähtien on selkeästi siirrytty yhteisöllisiä rakenteita korostavasta näkökulmasta yksilön vastuuta kaikilla elämänalueilla korostavaan puhetapaan. Jyväskylän kaupungin kehitysjohtaja Sakari Möttönen puolestaan esitteli kuntien ja järjestöjen erilaisia yhteistyön muotoja. Vuorovaikutuksesta saatu hyöty näkyy erityisesti kuntalaisten kaikkinaisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman lisääntymisenä.

Hieman provosoivamman näkemyksen esitti asiantuntija Jussi Simpura Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hän kyseenalaisti suomalaisen kansalaisyhteiskunnan aitouden puhumalla omassa värikkäässä ja jopa hirtehisen hauskassa esityksessään läpivaltiollistuneesta kansalaisyhteiskunnasta (vrt. Joachim Hirsch 1980-luvun alussa) viitaten esimerkiksi järjestöjen taloudelliseen riippuvuuteen valtion rahoituksesta. Kansalaisyhteiskunnan maisteriohjelman opiskelija Kati Mäkeläinen taas näki, että vahvasti asemoituneet, toimintaansa jähmettyneet tai uusia vapaaehtoisia kansalaistoimijoita joskus epätoivoisestikin etsivät järjestöt eivät oikeastaan täytä kansalaistoiminnan kriteeriä. Mäkeläisen mukaan on myös outoa, että kansalaisyhteiskunta määritellään negaatioiden kautta ei-alueeksi (non-governmental, non-profit).

Vaikka esitelmät olivatkin mielenkiintoisia, päivien suurin anti lienee kuitenkin ollut monille työryhmätyöskentelyssä ja keskinäisessä verkottumisessa. Työryhmien suuri määrä ja aihepiirien kirjo ilmensivät hyvin tämän hetken kansalaisyhteiskunnan moninaisuutta käsitellen esimerkiksi mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa, ikääntyvää kansalaisyhteiskuntaa ja vapaaehtoistoiminnan haasteita.

Ammattikorkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyötä kansalaistoiminnan tutkimuksessa, kehittämisessä ja arvioinnissa käsitelleessä työryhmässä tarkasteltiin monipuolisesti järjestöjen työn arviointia ja pohdittiin muun muassa sitä, mikä niiden rooli on järjestöjen kehittämistyössä. Osallistujat näkivät, että sektorista riippumatta järjestöillä on hyvin samankaltaisia kysymyksiä ratkaistavana. Järjestötarpeiden vahvistamista koulutussektorilla käsiteltiin myös ryhmässä, jossa pohdittiin järjestökentän, koulutusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden alueellista yhteistyötä järjestöjen toiminnan vaikuttavuuden edistämiseksi ja yhteistyön uusien rakenteiden kehittämiseksi. Ryhmässä esiteltiin Suomen ensimmäistä maakunnallista hyvinvointialan järjestöstrategiaa, Yhteistä Hyvää Pohjois-Karjalassa, jonka tarkoituksena on tehdä näkyväksi maakunnan järjestötoimintaa ja järjestöjen erilaisia rooleja ja tehtäviä hyvinvoinnin kentällä sekä edistää järjestöjen, oppilaitosten, kuntien ja yritysten vuoropuhelua.

Tilaisuudessa julkistettiin myös Kansalaistoiminnan opetus, tutkimus ja kehittäminen -hankkeessa tuotettu Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa -kirja. Artikkelijulkaisun ovat toimittaneet Anne Holopainen ja Kimmo Lind Humanistisesta ammattikorkeakoulusta ja Jorma Niemelä Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Kirja on oikeusministeriön, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteisjulkaisu. Kirjaa voi tilata hintaan 28 euroa/kpl (+postituskulut) Humanistisesta ammattikorkeakoulusta, http://www.humak.edu/kirjasto_ja_julkaisut/julkaisutoiminta/julkaisutilaukset.html tai sähköpostitse humak(at)humak.fiKimmo Lindyliopettaja
Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Anne Holopainen
projektipäällikkö
Humanistinen ammattikorkeakoulu

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje