Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Kansalaisyhteiskunnan itsepuolustus

Aaro Harju


*Pääkirjoitus, Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 9.6.2005

Kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kehittäneet monia innovaatioita ja käynnistäneet toimintoja, jotka ovat siirtyneet aikojen kuluessa yhteiskunnan hoidettaviksi tai jotka on ulkoistettu järjestöjen ja säätiöiden yhteyteen perustetuille yrityksille.


Tällaisia toimintoja ovat olleet Suomessa mm. kirjastot, monet sosiaali- ja terveyspalvelut, osa huippu-urheilua ja useat järjestötoimintaa tukevat tuotteet.


Kansalaisyhteiskunta on innovoinut tärkeitä toimintoja ja tuotteita, joita tällä hetkellä hoitavat valtio, kunnat, yritykset ja osuuskunnat. Useimmat suomalaiset pitävät näitä itsestään selvästi julkisen tai yksityisen sektorin hoidettaviksi kuuluvina. Toimintojen alkuperä ja innovaatioiden tekijät ovat unohtuneet.


Tämän tosiasian esiin nostamisella en ole vaatimassa kunnian osoittamista toimintojen ideointi- ja kehittämistyöstä niille, joille se kuuluu, vaikka ei tämäkään pahaa tekisi. Olennaisempaa on kuitenkin miettiä sitä, onko tämä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edun mukaista. Pitäisikö meidänkin puolustaa reviiriämme, kuten muut tekevät, eikä olla aina pelkästään antavana osapuolena? Tämä näkökulma olisi hyvä nostaa keskusteluun, kun analysoimme parhaillaan valtion, markkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta ja keskinäisiä rajapintoja.


Kansalaisyhteiskunnan etua ja intressiä eivät puolusta muut kuin sen toimijat. Valtio tukee kansalaisyhteiskunnan instituutioita omista intresseistään käsin. Kunnat siirtävät hankalia ja kalliita toimintoja mielellään yhdistysten ja säätiöiden hoidettavaksi toivoen saavansa palvelut halvemmalla kuin kunnan itsensä tuottamina. Yritykset tunkeutuvat surutta perinteisille järjestöjen markkinoille kulttuuri-, liikunta-, terveys- ja sosiaalipalveluiden tuotannossa taloudellinen hyöty mielessään. Kuka puolustaa ja valvoo kansalaisyhteiskunnan toimijoiden etua? Hajallaan oleva ja keskenään kyräilevä järjestökenttä?


Kansalaisyhteiskunnan tulisi yhdistää voimiaan monessa asiassa, joista yksi voisi olla oman reviirin puolustaminen. Yritysten ja paljolti myös julkisen sektorin työntekijöiden toimesta kansalaisyhteiskuntaa pidetään puuhastelijana, joka tuottaa kaikenlaista kivaa todellisen työn ja tuloksen tekijöiden rinnalla. Miksi näin? Olisiko yksi syy se, että kansalaisyhteiskunta on antanut vastaan sanomatta innovoimiensa toimintojen siirtyä muiden sektoreiden hoidettavaksi tai jopa siirtänyt niitä omilla tietoisilla päätöksillä. Oma reviiri on kaventunut ja painoarvo laskenut. Ei ihme, että kansainvälisissä vertailuissa suomalainen kansalaisyhteiskunta yltää nippa nappa eurooppalaiselle keskitasolle. Monissa maissa kansalaisyhteiskunta ei ole tietoisesti kaventanut itseään vaan hoitaa edelleen yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita mm. koulutuksen ja terveydenhoidon kentällä.


Kansalaisyhteiskunta kaipaa itsepuolustusta. Se voisi alkaa oman arvon ja merkityksen tunnustamisella ja kieltäytymällä kutsumasta itseään kolmanneksi, kaikkein merkityksettömimmäksi sektoriksi. Toinen olisi niistä asioista ja toiminnoista kiinni pitäminen, jotka kansalaiskunnan toimesta on ideoita ja kehitetty. Kolmanneksi kansalaisyhteiskunnan kannattaisi huolella harkita, mitä toimintoja se ottaa julkiselta sektorilta hoitaakseen. Vaarana on, että ikävimmät asiat siivotaan alihintaan hyväuskoisten järjestöihmisten hoidettaviksi. Neljänneksi lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että yhdistyslain ja osakeyhtiölain rinnalle hyväksytään laki, joka mahdollistaa järjestöllisen liiketoiminnan kansalaisyhteiskunnan perusarvoista ja lainalaisuuksista käsin. Näin järjestöjen ei tarvitsisi tehdä tuotannollista toimintaa yhdistyslain puitteissa, mutta ei tarvitsisi siirtää sitä myöskään yhtiöiden hoidettavaksi, jolloin toiminnot erkanevat ajan oloon omasta kotipesästä ja alkavat näkyä yhteiskunnan tilinpidossa yksityiseen sektoriin kuuluvina. Viidenneksi kaikessa tilastoinnissa tulisi kansalaisyhteiskunta tunnustaa yhdeksi keskeiseksi toimijaksi yhteiskunnassa ja nostaa sen aikaansaannokset esiin siinä missä valtion, kuntien ja yritystenkin.


Kaikki merkit viittaavat siihen, että kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan tulevaisuudessa vielä nykyistä enemmän turvaamaan hyvää elämänlaatua, hyvinvointia ja keskeisten palveluiden tuotantoa. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kannattaa itse tässä tilanteessa pitää huoli siitä, että kansalaisyhteiskunnalle annetaan se arvo, joka sille kuuluu. Oman reviirin tunnistaminen ja puolustaminen on yksi osa oman arvon tuntemista.


Aaro Harju

pääsihteeri

Sivistysliitto Kansalaisfoorumi


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje