Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Kansalaisjärjestöt ja hyvinvoinnin markkinoiden uusjako

Juha Heikkala


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 28.4.2005

"... Jaa miten niin osallistumisen motiivit? Mukana oltiin koska se oli tapana". Jota kuinkin näin vastasi Raisiolainen yhdistysveteraani kollegani, tutkija Pasi Kosken kysymykseen, mitkä olivat hänen motiivinsa olla mukana vapaaehtoistoiminnassa. Hän ei osannut eritellä motiivejaan, koska osallistuminen oli itsestäänselvyys kyläyhteisössä, jossa naapurit auttoivat toinen toisiaan.


Moderni vapaaehtoistoimija tekee valintoja. Hänen panoksensa kohdentuu yhä pienempään kohderyhmään, esimerkiksi omiin lapsiin. Vastikkeellisuus korostuu, halutaan näyttöä siitä, mitä annetulla panoksella saadaan aikaiseksi. Yhdistyskulttuurien koossa pitävä voima on hiipunut, läpivirtaus yhdistyksissä on lisääntynyt. Kaikki tämä sopii kuvaan siitä, että moderni yksilö on kuluttaja vapaa-ajan toiminnoissaan, vapaaehtoistoiminta mukaan lukien.


Kuitenkin, yksilöllistyvässäkin maailmassa kansalaistoiminnalle on edelleen kysyntää. Ihmiset haluavat olla osallisia. He haluavat tuntea kuuluvansa johonkin laajempaan yhteyteen, olkoonkin, että sukkuloiminen mielenkiinnon kohteesta toiseen on nopeutunut. Ihmiset osallistuvat edelleen innokkaasti vapaaehtoistoimintaan, vaikkakin lyhytjänteisemmin ja mieluummin rajallisiin projekteihin kuin ikuisuushankkeisiin. Ihmiset kasvavat aktiivisiksi kansalaisiksi, kun he saavat siihen tilaisuuden, tilaisuuden toteuttaa toimintaa aidosti omista tarpeistaan käsin tehden toiminnasta itsensä näköistä. Siitähän kansalaistoiminnassa on aina ollutkin kysymys!


Perinteiset yhteisöllisyyden rakenteet, kyläyhteisö, suku ja perhe, ovat liudentuneet. Moderni yksilö kamppailee valintojen ja identiteettinsä rakentamisen kanssa. Tässä on yhdistysten suuri mahdollisuus: tarjota yksilöille yhteisöllisiä rakenteita, joiden kautta kiinnittyä aktiiviseen ja mielekkääseen elämään.


Viranomaisten, ammattiauttajien ja terapeuttien maailmassa tuntuu jotain unohtuneen: ihminen voi kasvaa ihmiseksi ilman viranomaisia, ammattiapua, laitoksia ja instituutioita. Ehtona on, että ympärillä on yhteisö, joka tarjoaa ihmiselle turvaverkon ja eväitä identiteetin rakentamiseen. Parhaimmillaan yhdistys voi olla tällainen yhteisö. Totta kai ammattilaisillakin on sijansa modernissa ongelmakeskeisessä maailmassa. Standardoitujen palvelujen alle näyttää kuitenkin peittyneen jotain aivan olennaista. Ensin ovat ihmisyhteisöt, kasvualustat, joissa ihmiseksi tullaan. Sitten tulevat ammattiauttajat ongelmia ratkomaan. He eivät voi korvata vertaisten, äitien ja isien, sukulaisten ja kavereiden merkitystä ihmiseksi kasvamisessa.


Kansalaistoimintaa ei pohjimmiltaan tarvitse sen enempää perustella. Hyvinvoinnin tukiverkostoa eli sosiaalista pääomaa tuotetaan arjen yhteisöissä ilman julkista panostustakin. Valtiot häviävät, markkinat romahtavat, mutta ruohonjuuritason ihmisten yhteiseloa on aina. Toisaalta, kun yhdistys- ja järjestötoiminta on kasvanut osaksi yhteiskuntapolitiikkaa, on se mukana myös kamppailussa yhteisistä resursseista. Näillä foorumeilla perusteluja tarvitaan. Resurssien merkitys korostuu, jos kansalaisjärjestöjen halutaan osallistuvan kansallisiin talkoisiin hyvinvoinnin varmistamisessa. Kyse on sen mittaluokan haasteesta, että pelkästään vapaaehtoisvoimin ei nykyistä julkisten hyvinvointipalvelujen verkostoa korvata edes osittain.


Väitän, että seuraavien 5 - 10 vuoden aikana kansalliset hyvinvoinnin markkinat jaetaan uudelleen julkisen, yksityisen ja kolmen sektorin kesken. Julkinen sektori vetäytyy peruspalveluihin. Monien kuntien talous on hälyyttävän heikolla pohjalla. Markkinat keskittyvät lähinnä maksukykyisiin asiakkaisiin tai tuottavat julkisesti subventoituja palveluja - kilpailulainsäädännön puitteissa tietysti. Yksilön vastuu omasta ja lähipiirin hyvinvoinnista kasvaa. Samoin kasvavat odotukset kansalaisjärjestöjä ja niiden toimintaa kohtaan.


Kansalaisjärjestöjen tulee valmistautua tähän merkittävään muutokseen määrittelemällä oman missionsa: miksi olemme olemassa? Mikä on yhdistyksen tai järjestön perustehtävä? Mikä on kansalaistoiminnan merkitys yhdistyksen identiteetille? Missä määrin järjestö voi toteuttaa julkisia tai niiden kaltaisia palveluja ja millä ehdoin? Miten toimitaan taloudellista voittoa tavoittelevien yritysten kanssa tai miten yritystoimintaa voidaan toteuttaa osana yhdistyksen tai järjestön resurssien hankintaa?


Kyse on valinnoista, jotka vaikuttavat suomalaisen yhteiskunnan kivijalkaan. Kyse on tulevaisuudesta, joka on tehtävissä näiden valintojen pohjalta.


Juha Heikkala,
pääsihteeri,
Valtion liikuntaneuvosto


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje