Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Eri sektoreiden ominaispiirteitä

Aaro Harju


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 8.9.2005

Kansalaisyhteiskuntaa luonnehtivat Suomessa kansalaisten omaehtoisuus, yleishyödyllisyys, vapaaehtoisuus, joustavuus, riippumattomuus, yhteisöllisyys ja lokaalisuus.


Kansalaisyhteiskunnassa kansalaiset järjestävät toimintaa ja palveluja itselleen ja muille omista toiveistaan ja lähtökohdistaan käsin. Kansalaisyhteiskunta määrittää itse toimintansa, vaikka rahoittajat ovatkin alkaneet osallistua viime vuosina aikaisempaa enemmän määrittämiseen.


Kansalaisten omaehtoisuus ja aktiivisuus kumpuavat ennen muuta halusta osallistua ja toimia. Kiinnostus jotakin asiaa kohtaan motivoi ihmisiä toimimaan. Halu osallistua, olla mukana ja saada kokemuksia tuovat sisältöä ihmisten elämään. Toiminnan kautta ihminen voi saada uusia ystäviä ja murtaa yksinäisyyden kehää. Halu oppia mutta myös auttaa muita kannustaa monia ihmisiä toimintaan ja osallistumiseen kansalaisyhteiskunnan puitteissa.


Kansalaisyhteiskunnassa toimintaa tehdään ja palveluja tuotetaan jäsenille ja asiakkaille voittoa tavoittelemattomassa hengessä. Yleishyödyllisyys on kansalaisyhteiskunnan yhtenä ideologisena kulmakivenä, ja siihen perustuen kansalaisyhteiskunnan toimijat saavat myös julkisen taloudellisen tukensa.


Vapaaehtoisuus leimaa nimenomaan kansalaisyhteiskuntaa. Se on yksi keskeisimmistä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ominaispiirteistä ja vahvuuksista. Pääosa vapaaehtoistoiminnasta tehdään Suomessa kansalaisjärjestöissä tai ihmisten muussa omaehtoisessa kansalaistoiminnassa.


Kansalaisyhteiskunta kykenee joustavasti sopeutumaan ihmisten toiveisiin, tarpeisiin, mieltymyksiin ja/tai ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin. Virallisten velvoitteiden ja vastuiden puuttuminen helpottaa sopeutumista ja antaa tilaa reagoinnille. Raskaat investoinnit tai osakkeenomistajien tulosvaatimukset eivät myöskään sanele kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Tilaa jää luovuudelle ja uusille innovaatioille. Monet toiminnot tai toimintatavat ovatkin syntyneet kansalaisyhteiskunnan piirissä ja siirtyneet sieltä julkisen sektorin hoidettaviksi tai menetelmiksi.


Kansalaisyhteiskunnalla on ollut Suomessa myös aukkojen tilkitsijän rooli julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnoilla. Kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat viime kädessä itse määritellä sen, toimivatko ne, mitä varten ja millä tavalla.

Kansalaisyhteiskunta toimii yhteisöllisissä puitteissa. Toiminta voi tapahtua statuksellisissa, toiminnallisissa tai mielikuvallisissa (symbolisissa) yhteisöissä. Perinteisen statuksellisen yhteisöllisyyden rapautuminen ei ole vähentänyt kansalaisyhteiskunnan yhteisöllistä olemusta, koska statuksellisuuden rinnalle on tullut uudenlaista symbolista yhteisöllisyyttä.


Kansalaisyhteiskunta toimii ja vaikuttaa pääosin ruohonjuuritasolla paikallisesti. Lokaalisuus leimaa kansalaisyhteiskuntaa ei vain toiminnallisesti vaan myös olemuksellisesti.


Julkista sektoria luonnehtivat puolestaan käsitteet valta, auktoriteetti, legitimiteetti ja demokratia. Valtio ja kunnat käyttävät julkista, virallista valtaa suhteessa asukkaisiinsa. Vallankäyttö koskee kaikkia valtion tai kunnan asukkaita, ei vain maan kansalaisia. Valtio käyttää yhteiskunnassa perimmäistä valtaa lainsäädäntö- ja tuomiovallan kautta. Valtio vastaa myös maan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Kunnilla on valtaa koskien omia asukkaitaan ennen muuta maankäytön ja palveluiden osalta.


Yleisyys, yhteisyys ja universaalisuus luonnehtivat julkisen sektorin toimintaa. Suomessa vallalla olevan käsityksen mukaisesti kansalaisia tulee kohdella niin tasavertaisesti kuin se on mahdollista. Tämä koskee sekä lainsäädäntöä, tuomiovallan käyttöä että julkisten palveluiden tuottamista.


Julkisen sektorin olemukseen kuuluvat lisäksi vertikaalisuus, hierarkia ja byrokratia. Julkinen vallankäyttö on kansalaisten yläpuolella. Julkista valtaa käytetään säädeltyjen muotojen ja menettelytapojen kautta, jotka tuovat toimintaan mukaan muodollisuutta ja hierarkiaa, mutta takaavat myös toiminnan luotettavuuden ja universaalisuuden.


Yksityinen sektori poikkeaa olemukseltaan ja tavoitteiltaan täysin julkisesta sektorista ja kansalaisyhteiskunnasta. Kun julkisen sektorin tavoitteena on maan kaikkien asukkaiden etu ja yhteinen hyvä, yksityinen sektori tähtää parhaaseen mahdolliseen taloudelliseen tulokseen. Adam Smithin ajoista lähtien länsimaisen ajattelun valtavirtana on ollut, että yksityinen voitontavoittelu turvaa kokonaisuuden kannalta parhaan taloudellisen tuloksen. Julkisen sektorin tehtävä on sitten vastata kansalaisten hyvinvoinnista ja tasavertaisuudesta tuotantoelämän kautta syntyvän taloudellisen resurssin avulla.


Kun julkinen sektori tuottaa palveluja, yksityinen sektori valmistaa, markkinoi ja myy tuotteita ja palveluja. Se kilpailee kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Ihmiset ovat yrityksille maksavia asiakkaita ja kuluttajia.


Aaro Harju
pääsihteeri
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje