Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Diskursiivinen kansalaisyhteiskunta

Aaro Harju


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 28.4.2005

Jürgen Habermas (1962) on tuonut kansalaisyhteiskuntatulkintaan tärkeän lisän. Hän on muotoillut teoriassaan kansalaisyhteiskuntaa paikkana, jossa julkinen mielipide muodostetaan diskurssin kautta, jossa yksityiset yksilöt muovaavat yhteisen ymmärryksen julkisista päämääristä ja harjoittavat valvontaa valtion yli. Habermasille diskurssin vapaus tarkoitti perusteltujen argumenttien neuvottelevaa vaihtoa, ei perittyjen ideoiden, identiteettien eikä itsekkäiden intressien puolustamista.


Jotta ihmisten välinen diskurssi oli mahdollista, siihen tarvittiin Habermasin mukaan julkinen tila. Se oli hänelle diskursiivisen vuorovaikutuksen institutionalisoitu areena, jossa keskustelujen aiheet eivät koskeneet yksityisiä intressejä vaan yhteistä hyvää. Nancy Fraser (2003) kutsuu tällaista näkökantaa julkisesta tilasta kansalais-tasavaltalaiseksi vastakohtana liberaali-individualistiselle. Kansalais-tasavaltalainen malli korostaa hänen mukaansa ihmisten halua ja pyrkimystä edistää yhdessä yhteistä hyvää, joka nousee pelkkien yksilöllisten mieltymysten yläpuolelle.


Ihmisten keskinäinen diskurssi yhteisestä hyvästä julkisessa tilassa on upea ajatus, jonka soisi kukoistavan suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Järjestöjen paikallisyhdistyksissä, kansalaisopistojen kerhoissa, opintokerhoissa ja erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa ihmiset keskustelevat yhteiseen ja yleiseen kohdistuvista asioista.


Se, että Suomessa on näin laaja ja elävä kansalaisjärjestöjen ja kansalaisopistojen verkosto turvaa diskursiivisen mielipiteiden vaihdon tässä yhteiskunnassa. Ongelmana on lähinnä julkisten keskustelu- ja vuorovaikutustilojen vähäisyys. Yhdistysten toimintatilat tai kansalaisten kodit palvelevat tiettyjä ryhmiä. Julkisen diskurssin paikat ovat kuitenkin todella rajalliset. Julkiset tilat on Suomessa pääosin varattu toiminnallisiin tarkoituksiin: lentopallon tai sählyn pelaamiseen, kansalaisopiston harrastuspiirille tai yhdistysten kokoustilaksi. Toki kuoroharjoitusten lomassa tai kansallispuvun ompelupiirissä keskustellaan, mutta keskustelu on kuitenkin toissijaista ja kohdistuu pääosin muuhun kuin ”yhteiseen hyvään”. Suomalaisten sosiaalisen elämän vilkastuttajana ja henkisenä reikänä kansalaisopiston harrastuspiirit ovat erinomaiset, mutta ne eivät korvaa yleisiin ja yhteisiin asioihin liittyvää mielipiteiden vaihdon tarvetta.


Luontevin paikka diskursiiviseksi julkiseksi tilaksi olisi kirjasto. Nykyisin suomalaisissa kirjastoissa pitää asioida mahdollisimman hiljaa. Kun kirjastojen toimialaa on muutenkin laajennettu, niiden yhteyteen, tiedon lähteille, tulisi varata tilat myös ihmisten kohtaamisille ja yhteisille keskusteluille. Kolkko huone, pöytä ja kolme tuolia eivät tähän ihan riitä, mutta isosta kustannuserästä ei ole kuitenkaan kysymys. Tällaisen rahan olettaisi löytyvän julkisista varoista. Voisikohan tällainen utopia toteutua? Koko maan kattavan suomalaisen kirjastoverkon yhteydessä olisi kansalaisyhteiskunnan diskursiivinen kohtaamispaikka.

 

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje