Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta

Giddensin globaali kansalaisyhteiskunta

Aaro Harju, 10.12.2004

*Artikkeli 

Anthony Giddens (2001) pohtii sitä, että jos kansalaisyhteiskunta muodostaa kansalaisuuden pohjan ennemmin kuin valtion ja on siksi keskeinen toimija ylläpitämään avointa julkista sfääriä, miten tämä voidaan saavuttaa kansallisvaltioista koostuvan maailman ulkopuolella. Jos kansalaisyhteiskunta on perustavaa laatua oleva tekijä rajoittamaan markkinoiden ja hallituksen valtaa ja jos markkinatalous ja demokraattinen valtio eivät voi toimia tehokkaasti ilman kansalaisyhteiskunnan sivistävää vaikutusta, kuinka tämä kansalaisyhteiskunnan balansoiva vaikutus voidaan saavuttaa globaalilla tasolla. Giddens kysyykin, voiko globaalin kansalaisyhteiskunnan konsepti tuottaa vastauksen näihin isoihin kysymyksiin?

Giddensin (2001) mukaan tarvitaan globaali julkinen tila valtion ja markkinoiden ulkopuolelle, areena kansalaisten "julkiselle" elämälle. Modernisaatio kasvattaa yksilöllistä autonomiaa ja vaatii yksilöitä määrittämään yhä uudelleen heidän identiteettinsä tietyn paikkakunnan, alueen, maan ja lisääntyvästi maailman kansalaisina.

Giddens (2001) näkee globalisaatiolla olevan monia positiivisia vaikutuksia, jotka jäävät julkisuudessa negatiivisten seurausilmiöiden tarkastelun varjoon. Kun demokraattisten valtioiden määrä maailmassa kasvaa, diskriminointiin ja sortoon alistetuilla paikallisilla ryhmillä on aikaisempaa parempi pääsy kansainvälisen yleisön tietoisuuteen. Kansainvälisillä yhtiöillä ei ole enää mahdollista piiloutua viidakon kätköihin tai epädemokraattisten hallitusten selän taakse. "Roistokorporaatiot ja roistovaltiot" ovat kasvavasti globaalin kansalaisyhteiskunnan valvonnan alla.