Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Monikulttuurisuus haastaa nuorten kansalaistoiminnan

Leena Suurpää ja Veronika Honkasalo

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla Yhdessä enemmän-artikkelisarjassa kesällä 2009.


Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristumisesta ja sen vaikutuksista hyvinvointipolitiikkaan käydään kiivasta keskustelua. Samaan aikaan julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa korostetaan yhä painokkaammin kansalaisyhteiskunnan merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Nämä kaksi ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua eivät kuitenkaan näytä kohtaavan.


Perinteisesti kansalaistoiminnassa on rakennettu ja vahvistettu yhteistä suomalaiskansallista aatetta ja yhteenkuuluvuudentunnetta. Yhteiskunnan monikulttuuristuessa kansalaisyhteiskunnan määritelmiä ja aatepohjaa on syytä kriittisesti päivittää.


Kuinka avointa suomalainen kansalaistoiminta on? Keille kansalaistoiminnan portit aukeavat, ja ketkä jäävät ulkopuolelle? Millä ehdoilla erilaisista kulttuuritaustoista tulevat pääsevät mukaan kansalaisyhteiskunnan aktiivisiksi kehittäjiksi - eivät ainoastaan avunsaajiksi tai huolen aiheiksi?


Tärkeän näkökulman kansalaisyhteiskunnan avoimuuteen ja kulttuuriseen tasa-arvoon tarjoaa nuori sukupolvi, josta jo merkittävällä osalla on juuria muualla kuin Suomessa. Kansalaistoiminnan alueella näkyy jännite nuorten omien kokemusten ja aikuisten näkemysten välillä.


Nuorten yhteiskuntaan kiinnittyminen tai syrjään jääminen ratkeaa pitkälti vapaa-ajan yhdessäolon, yhteenkuulumisen ja ystävyyssuhteiden alueella. Tämä arjen kansalaistoiminnan harmaa vyöhyke jää kuitenkin helposti poliittisen ohjauksen marginaaliin. Näin ei saisi olla, sillä nuorten omien kokemusten mukaan juuri mielekäs vapaa-ajan toiminta ja ystävyyssuhteet ovat tärkeimpiä syrjäytymistä ehkäiseviä tekijöitä.


Monikulttuurisista taustoista tulevia nuoria ja kansalaistoimintaa koskevissa tutkimuksissamme on haluttu laajentaa paljon vaalitun aktiivisen kansalaisuuden sisältöjä.


Kiinnittyminen suomalaiseen koulutus- ja työmarkkinakenttään ei vielä takaa sitä, että nuori kokee oman kansalaistoimintansa tilan avoimeksi. Aktiivinen kansalaisuus ei myöskään väistämättä tarkoita ahkeraa osallistumista kollektiiviseen, organisoituun kansalaistoimintaan.


Mielekästä vapaa-aikaa voi viettää kotona mutta myös verkkoympäristöissä, jotka ulottuvat kauas Suomen rajojen ulkopuolelle. Monikulttuurinen näkökulma auttaa arvioimaan uudella tavalla kansalaistoiminnan sisältöjä ja rajoja.

Tutkimustuloksemme eivät tue sitä yksituumaista käsitystä, että maahanmuuttajataustaiset nuoret muodostavat yhteiskunnasta syrjään jäävän ryhmän. Päinvastoin, nuoret osoittavat monipuolista kiinnostusta yhteiskunnallista osallistumista kohtaan. Mahdollisuudet osallistua ja viettää vapaa-aikaa mielekkäällä tavalla eivät kuitenkaan nuorten kokemusten perusteella ole kaikille yhtäläiset.


Vapaa-ajanviettoympäristöt ovat monella tapaa kulttuurisesti aidattuja. Tieto erilaisista toimintamahdollisuuksista ei saavuta kaikkia nuoria muun muassa kieliongelmien vuoksi. Yksikielinen tiedottaminen ei herätä mielikuvaa avoimesta kansalaisyhteiskunnasta eikä kutsu eri taustoista tulevia nuoria yhdenvertaisesti mukaan.


Kunnalliseen nuorisotoimintaan tai järjestötoimintaan mukaantulo on vaikeaa, jos nuorella ei ole kaveriverkostoa, jonka vanavedessä voisi ensimmäistä kertaa päästä mukaan, tai jos omakohtaiset syrjintäkokemukset nostavat osallistumisen kynnystä.


Myös rahanpuute saattaa vaikeuttaa maksullisiin harrastuksiin osallistumista. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota ikärajoihin, sillä täysi-ikäisyyden saavuttaneet nuoret eivät saa jäädä vapaa-ajallaan tyhjän päälle.


Vapaa-ajan toiminnan avoimuudessa ei ole kyse ainoastaan organisoiduista harrastuksista vaan myös vapaina pidetyistä julkisista tiloista. Viimeaikaiset uutiset ovat osoittaneet, että monissa kaupungeissa on alueita, joita kulttuurisesti erilaisiksi määriteltyjen nuorten on vältettävä turvallisuutensa takia.


Tutkimustemme mukaan kulttuurisen tasa-arvon näkökulmat ovat juurtumassa osaksi nuorisotyön ammattilaisten työkulttuuria ja arkista toimintaa. Samaan aikaan kansalaistoiminnalle ominainen vapaaehtoisuus asettaa tasa-arvon toteutumiselle haasteita. Herää kysymys, mitkä ovat nuorisotyöntekijän kasvatusvelvollisuudet rasismin suhteen ja milloin nuorten jännitteisiin pitää puuttua. Entä missä kulkee kontrollin ja välinpitämättömyyden raja?


Kulttuurisen tasa-arvon toteutumiseksi ei riitä, että kansalaistoiminnan todetaan olevan kaikille yksilöille avointa. Vapaa-ajan toiminnan järjestäjillä pitää tarvittaessa olla valmius muuttaa tapoja rekrytoida nuoria ja toimia heidän kanssaan.


Aikuisten toimijoiden herkkyys ja resurssit puuttua nuorten keskinäisiin tai sukupolvien välisiin jännitteisiin ovat ratkaisevia tekijöitä monikulttuurisen nuoren kansalaistoiminnan kannalta.

Leena Suurpää ja Veronika Honkasalo


Suurpää on tutkimusjohtaja ja Honkasalo tutkija Nuorisotutkimusverkostossa. Kirjoittajat ovat mukana Suomen Akatemian tutkimushankkeessa Muuttuva kansalaisyhteiskunta - monikulttuurisuus, nuoret ja kulttuurinen kansalaisuus Suomessa.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje