Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Kansalaisjärjestöt kirittävät yrityksiä yhteiskuntavastuuseen

Sari Kuvaja

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla Yhdessä enemmän-artikkelisarjassa kesällä 2009.


Yrityksillä on keskeinen rooli, kun haetaan ratkaisuja maapalloa riivaaviin ympäristöongelmiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. On tärkeää, että yritykset ymmärtävät oman vastuunsa ja haluavat toimia nykyistä oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Vastuullisinta yritystoiminta on silloin, kun se edistää ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Vastuullisuus on todennäköisesti myös liiketaloudellisesti kannattavaa – ehdottaahan moni asiantuntija, että nykyistä talouskriisiä hyödynnettäisiin kestävän talousjärjestelmän rakentamiseksi.

Vastuullisuuteen sitoutuneet yritykset ottavat toimintaansa kehittäessään huomioon sidosryhmiensä näkemykset. Sidosryhmistä kriittisimpiä lienevät usein kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat.

Vuoropuhelu ja yhteistyö yritysten kanssa on osa vaikuttamisen keinovalikoimaa, kun kansalaisjärjestöt ja -liikkeet pyrkivät esimerkiksi parantamaan lasten ja naisten oikeuksia, edistämään hiiliniukkaa elämäntapaa, vähentämään energiankulutusta tai puolustamaan vähemmistöjen oikeuksia.

Läheskään kaikki järjestöt eivät koe yhteistyötä yritysten kanssa identiteetilleen sopivaksi vaikuttamisen tavaksi; luontevammalta tuntuu esimerkiksi poliitikkojen lobbaus ja kansalaisten aktivointi. Silti kumppanuushankkeet näyttävät lisääntyvän. Niihin kannustetaan myös Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteessa, johon on liittynyt tuhansia yrityksiä eri puolilta maailmaa.

YK:n noin vuosi sitten julkaiseman raportin (Business Guide to Partnering with NGOs and the United Nations) mukaan yritykset ovat tiedostaneet, että niiden yhteiskunnallinen vastuu käsittää enemmän kuin työpaikkojen, tuotteiden ja palvelujen tarjoamisen. Sidosryhmät odottavat yritysten osallistuvan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja tietävät, että yrityksillä on siihen sekä asiantuntemusta että resursseja.

Vaikka yhteistyön merkitys yhteiskunnallisten ja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi tunnustetaan, onnistuneita esimerkkejä on vielä vähän. Yrityksissä uskotaan kuitenkin kumppanuuksien lisääntyvän.


Viestintä- ja konsulttifirma Pleon Kohtes Klewesin vuonna 2004 tekemässä saksalaisille suuryrityksille suunnatussa kyselyssä selvisi, että noin puolet yrityksistä piti yhteyttä kriittisiin sidosryhmiinsä säännöllisesti ja loputkin ainakin satunnaisesti. Kehittyneintä vuorovaikutus oli niissä yrityksissä, jotka olivat joutuneet julkisiin konflikteihin järjestöjen kanssa.

Vuoropuhelua käymällä yritykset halusivat luoda entistä toimivamman yhteyden niihin kriittisesti suhtautuvaan järjestöön, mutta osa halusi myös oppia tuntemaan järjestön toimintatapoja ja tutustua aktivistien ajatuksiin. Vastapuolta kuulemalla yritykset uskoivat myös voivansa ennakoida ja ehkä jopa välttää maineeseensa kohdistuvia riskejä.

Hyvän maineen luominen tai säilyttäminen ei kuitenkaan onnistu, jos yrityksillä ei ole valmiuksia hyödyntää kuulemaansa. Järjestöissä ja liikkeissä yritysten vuoropuhelukutsuihin suhtaudutaan keskimäärin varsin kriittisesti, jopa epäluuloisesti. Epäluuloja voivat ruokkia esimerkiksi aiemmat kokemukset vuorovaikutuksen epäonnistumisesta tai se, että järjestöt kokevat yritysten vain pumppaavan tietoja antamatta juuri mitään vastineeksi.

Pleonin tutkimukseen vastanneista yrityksistä kuitenkin 65 prosenttia ilmoitti olevansa valmiita muuttamaan strategiaansa vuoropuhelujen pohjalta. Kansalaisyhteiskunnassa liikkuu yritysten kannalta kiinnostavia heikkoja signaaleja, joita taitavat yritysjohtajat pystyvät hyödyntämään.

Vaikka puhutaan järjestöjen ja yritysten välisestä vuoropuhelusta, kokoushuoneissa ja seminaareissa keskustelevat ihmiset: yksilöt arvoineen, odotuksineen ja kokemuksineen. Luottamuskin rakentuu – tai jää rakentumatta – ihmisten välillä, mistä se voi laajentua organisaatioiden väliseksi. Organisaatioiden välinen kumppanuus voi jäädä solmimatta, jos henkilöiden väliset kemiat eivät toimi.

Yksinkertaisimmillaan yrityksen ja järjestön suhdetta voidaan kutsua vaihdoksi, jossa yritys antaa tai kanavoi järjestölle varoja ja järjestö antaa yrityksen käyttöön omaa uskottavuuttaan ja hyvää mainettaan. Yhteistyö voi vähitellen syvetä strategiseksi kumppanuudeksi, jossa molemmat osapuolet pystyvät edistämään oman strategiansa mukaisia mutta myös yhteisesti asetettuja tavoitteita.


Lyhytaikaisissa kumppanuuksissa osapuolet yhdistävät voimansa tietyn, rajatun hankkeen läpi viemiseksi tai tarjoavat osaamistaan toistensa käyttöön sovituissa rajoissa. Kumppanuutta tukevat organisaatioiden arvojen yhteensopivuus, ennakkoluulottomuus, avarakatseisuus ja joustavuus.


Kansalaisjärjestöiltä yritykset yleensä odottavat hankkeita tai kampanjoita, jotka antavat niille mahdollisuuden yhteiskunnallisen vastuunsa konkretisointiin. Kumppanuuksia havittelevilta yrityksiltä on lupa odottaa halua ja kykyä ymmärtää ja kuulla järjestön arvoja, toimintatapaa ja pitkän aikavälin tavoitteita.

Sari Kuvaja
Kirjoittaja on yritysvastuun asiantuntija ja viestinnän suunnittelija.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje