Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Kansalainen – kansalaisuus

Aaro Harju, 18.4.2005


*Artikkeli

 

Ihmisellä henkisenä olentona voi katsoa olevan kaksi olomuotoa sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa mielessä. Hän on toisaalta yksilö ja toisaalta kansalainen. Ihminen on yksilö omine ajatuksineen, käyttäytymistapoineen ja elämäntapavalintoineen. Kansalainen hänestä tulee, kun hän astuu oman yksilöllisyyden piirin ulkopuolelle ja alkaa toimia, osallistua ja vaikuttaa erilaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa.


Antiikin ajattelussa kansalainen tarkoitti yhteiskunnallista toimijaa ja vaikuttajaa. Vapaat miehet päättivät kansalaisina, polites, kaupunkivaltioidensa asioista. He hallitsivat itseään ja yhteisönsä asioita.


Valitusfilosofit jatkoivat kansalainen-käsitteen määrittelyä. Heille kansalainen oli poliittisesti aktiivinen ihminen, joka toimi julkisissa valtasuhdeverkostoissa. Hän oli itsenäinen ihminen, jolla oli halu ja kyky vaikuttaa yhteiskunnassa. Perusoikeuksien tuli turvata kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen vapaus. Valitusfilosofien myötä kansalainen-käsite laajeni tarkoittamaan laajoja kansanjoukkoja, kun se oli aikaisemmin mielletty vain varakkaiden ja ”vapaiden” miesten yksinoikeudeksi.


Seuraava merkittävä vaihe käsitteen määrittelyssä koettiin modernismin aikana. Kansalainen-käsite sai tällöin vahvasti statuslähtöisen sisällön. Asemaan liittyvät oikeudet ja velvollisuudet määrittivät kansalaisuuden sisältöä. Oikeudet sisälsivät perusvapauksien lisäksi poliittiset oikeudet ja uutuutena myös sosiaaliset oikeudet, kuten oikeuden eläkkeeseen, terveydenhoitoon ja vakuutuksiin. (Korsgaard 2001, 68) Lainsäädäntö vakiinnutti ihmisten kansalaisvelvollisuudet, joiden avulla yhteiskunnan perustoimivuus ja -turvallisuus varmistettiin.


Kansalaisuuden käsitteellistämisen historia antaa hyvän pohjan postmodernin kansalaisuuden määrittelylle. Kansalaisuus sisältää tässä ajassa kaikki edellä olevat perusprinsiipit: vapaudet, oikeudet ja velvollisuudet. Kansalaisuus on kuitenkin ymmärrettävä 2000-luvun mosaiikkimaisessa maailmassa aikaisempaa laajemmin ja moni-ilmeisemmin. Tekninen kehitys on muuttanut kansalaisuuden perusedellytyksiä merkittävästi esimerkiksi 1950-lukuun verrattuna. Ihmisten, tiedon ja tavaroiden liikkuminen on helpottunut ja lisääntynyt. Eri tahot voivat tehdä monipuolista yhteistyötä globaalilla tasolla. Valtioiden rajoja passi- ja tullimuureineen on tietoisesti madallettu. Länsi- ja Keski-Euroopassa on edetty pisimmälle poliittisessa yhteistyössä taloudellisen yhteistyön pohjalta. Näiden maiden kansalaiset ovat samalla EU-kansalaisia. Tietoisuuden tasolla myös maailmankansalaisuus on vahvistunut, vaikka se ei sisälläkään mitään konkreettisia oikeuksia, vapauksia tai etuuksia.


2000-luvun kansalaisuuden määrittelyssä tulee luopua tiukasta kansallisvaltiosidonnaisuudesta. Kansojen liikkuvuuden ja sekoittumisen lisääntyminen sekä tietämisen kasvu eri kulttuureista tuovat mukanaan kulttuurisen pluralismin ja diversiteetin vahvistumisen. Tällaisessa uudenlaisessa kontekstissa kansalaisuus pitää ymmärtää aikaisempaa moniulotteisemmin. 2000-luvun kansalaisuuden määrittelyn tulee pitää sisällään monidimensionaalisuuden, monikulttuurisuuden, spatiaalisuuden, kontekstuaalisuuden sekä arvo- ja identiteettiperustaisuuden ulottuvuudet.


Postmodernin kansalaisuuden voi määritellä statuksena, roolina ja spatiaalisena ilmiönä. Statukseen sisältyvät yhteiskunnan konkreettinen jäsenyys, tunne valtion kansalaisuudesta sekä kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet. Oikeudet sisältävät laajat kansalaisvapaudet, poliittiset oikeudet ja sosiaaliset oikeudet. Oikeudet turvaavat ihmisille vapauden toimia, osallistua, ottaa kantaa ja vaikuttaa. Ne varmistavat sen, että ihminen voi ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Sosiaaliset oikeudet turvaavat ihmisarvoisen elämän kaikille yhteiskunnan jäsenille.


Kansalaisuus roolina ilmentää ihmisten identiteettiä ja arvoja. Täysi kansalaisuus ei voi toteutua ellei ihminen katso kuuluvansa johonkin ja ellei hän voi tuntea henkistä yhteisyyttä toisten ihmisten kanssa. Identiteetti ja arvot muodostavat kansalaisuuden henkisen kivijalan. Ilman yhteisön perusidentiteetin ja -arvojen tietämistä ja ainakin jokin asteista sisäistämistä ihminen on muukalainen vieraalla maalla. Hän ei koe kuuluvansa joukkoon, jos hän tuntee ulkopuolisuutta. Täysi kansalaisuus ei toteudu tällöin hänen kohdallaan.


Marianne Horsdal (2004) ja Ove Korsgaard (2004) korostavat identiteetin keskeisyyttä kansalaisuudessa. Identiteetti heijastaa subjektiutta, joka on ihmiselle tärkeä. Kansalaisuus on identiteettinä kuulumista, tunnetta ja tajua. Ihmisen tulee tietää, kuka hän on ja mihin hän kuuluu. Ihmisellä tulee olla käsitys omasta ja oman yhteisönsä identiteettistä. Ihmisen pitää saada kuulua yhteisöihin, joissa hän voi jäsentää ja jatkuvasti muotoilla uudelleen omaa identiteettiään ja liittää sen yhteisön yhteiseen, kollektiiviseen tajuntaan.


Kansalaisuuteen roolina kuuluu olennaisesti yhteisöllisyys. Stuart Hallin (2002, 16) mukaan identiteettikin syntyy yhteisöllisyydessä: mihin minä kuulun? Se sisältää normeja: kuinka minun pitää elää? Yhteisöllisyys antaa puitteen kansalaisuudelle. Yhteisöllisyyden sfäärissä kansalaisuus voi realisoitua. Koska postmodernissa yhteiskunnassa on monenlaisia yhteisöjä, kansalaisuus voi ilmetä erilaisilla tavoilla. Diversiteetti rikastuttaa kansalaisuuden sisältöä, sen ymmärtämistä ja ilmenemistä.


Kansalaisuus roolina pitää sisällään myös toiminnallisen aspektin. Ihminen voi kansalaisena toimia vapaasti kansalaisoikeuksien sallimissa puitteissa. Kansalaisuus ei realisoidu täysimääräisesti, ellei ihminen muuta statustaan toiminnalliseksi. Klassinen kansalaisuuden määritelmä kyllä täyttyy passiivisenakin, mutta ei täysi kansalaisuus.


Kolmas postmodernin kansalaisuuden ulottuvuus on spatiaalisuus. Me olemme ja voimme olla kansalaisia lokaalilla, regionaalilla, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Kullakin tasolla ihmisillä on kansalaisina erilaiset oikeudet ja velvollisuudet ja mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Kaikki tasot ovat kuitenkin nykyaikana tärkeitä. Täysi kansalaisuus ei toteudu, jos ihminen toimii vain paikallisessa yhteisössä tai vastaavasti vain globaalilla tasolla. Kansalaisuus on tällöin rajoittunutta niin henkisesti kuin toiminnallisestikin.


Howard Williamson (2000) ja Ove Korsgaard (2004) ovat korostaneet tällaisen monikerroksisen kansalaisuuden olemassaoloa. Työtä täyden kansalaisuuden realisoitumiseksi kaikilla tasoilla pitää kuitenkin tehdä. Lokaali, regionaali ja kansallinen kansalaisuus ovat käytännön arkitodellisuutta. Eniten tehtävää on eurooppalaisen ja globaalin kansalaisuuden suhteen. Millä tavalla EU-kansalaisuus toteutuu aidosti ihmisten mielissä ja käytännön elämässä? Hyvin harva suomalainen voi sanoa tuntevansa aitoa eurooppalaista kansalaisuutta, vaikka voikin äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa tai valittaa EU:n tuomioistuimiin. Vielä harvemmat kokevat maailmankansalaisuutta, varsinkaan kun se ei ankkuroidu mihinkään oikeuksiin tai velvollisuuksiin.


Korsgaard (2004) on esittänyt hyvän ratkaisun Euroopan tasoisen kansalaisuuden vahvistumiseen. Koska Euroopassa ei ole eikä tule olemaan yhteistä kieltä, uskontoa tai kulttuuria, pitäisi kansalaisuus rakentaa yhteisten arvojen varaan. Tunne eurooppalaisesta kansalaisuudesta ja sitoutuminen yhteisiin perusarvoihin ovat realistisia etenemisteitä kansallisen kansalaisuuden henkisen rajan yli. Ennen kuin eurooppalainen kansalaisuus voi kuitenkin todellisesti toteutua, siitä on tehtävä houkutteleva ja innostava. Eurooppalaisen kansalaisuuden pitää olla juridisen jargonin sijasta tavoittelemisen arvoinen. Nyt se ei sitä ole, vaikka Euroon unioni tarjoaakin perussopimuksissaan arvokkaita kansalaisuuden lisäulottuvuuksia jokaiselle EU-maan jäsenelle.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje