Järjestötoiminnan tietopalvelu – Kansalaisyhteiskunta


Gramscilainen kansalaisyhteiskuntakäsitys

Aaro Harju, 10.12.2004


*Artikkeli 


Kirjassaan "Prison Notebooks" Antonio Gramsci käsitteli muiden teemojen ohella myös kansalaisyhteiskuntaa. Hänen palasi tulkinnassaan Marxista Hegeliin, joka näki kansalaisyhteiskunnan kaikenlaisena sosiaalisena vuorovaikutuksena, ei vain taloudellisena. Gramsci (1971) menee tästä askeleen pitemmälle ja erottaa kansalaisyhteiskunnan käsitteen taloudellisesta vuorovaikutuksesta. Gramsci katsoo kansalaisyhteiskunnan koostuvan kulttuurisista instituutioista, etenkin kirkosta, mutta myös kouluista, yhdistyksistä, ammattiliitoista ja muista vastaavista instituutioista. (Anheier & Glasius & Kaldor 2001)


Gramsci (1971) näkee kansalaisyhteiskunnan kahdella hyvin erilaisella tavalla. Toisaalta hän tarkastelee sitä kulttuurisena "superrakenteena", jonka kautta porvarillinen luokka käyttää hegemoniaansa pitääkseen työväenluokan alisteisessa asemassa. Gramsci näki kansalaisyhteiskunnan paikkana, missä valtio operoi vahvistaakseen porvarillisen vallan näkymättömiä, käsittämättömiä ja hienovaraisia muotoja kasvatuksellisten, kulttuuristen ja uskonnollisten systeemien ja instituutioiden kautta. Toisaalta kansalaisyhteiskunta oli hänelle jonkinlainen kiila valtion ja luokkarakenteisen talouden välissä. Gramsci näki kansalaisyhteiskunnalla olevan jonkinlaista vallankumouksellista potentiaalia siirtää porvaristo pois hallitsevasta asemasta. (Van Til 2000; Anheier & Glasius & Kaldor 2001)


Antonio Gramsci (1982) painottaa kansalaisyhteiskunnan käsitteensä valtion, poliittisten ja ideologiskulttuuristen prosessien suhteisiin. Tästä näkökulmasta kansalaisyhteiskunta on yhtäältä jotakin, joka tuottaa ja uusintaa valtiota kuvitteellisena ja yhteiskuntaa ideologisena yhteisönä. Toisaalta se tuottaa ja uusintaa ne pelisäännöt, joiden puitteissa ihmiset toimivat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Molemmissa tapauksissa kansalaisyhteiskunta synnyttää sisältämänsä vuorovaikutuksen tuloksena normi- ja moraaliyhteisyyttä. (Lehtonen 1990)


Gramsci (1971) uskoi, että vallankumous ei voi tulla yllättäen, päinvastoin kuin Venäjällä vuonna 1917. Vallankumous tulee pitkän asemasodan kautta ja tässä taistelussa kansalaisyhteiskunta edusti Gramscille juoksuhautoja, joissa ja joiden yli tämä sota taistellaan. Tämä näkemys vahvisti sitä käsitystä, joka useimmilla ihmisillä nykyään on: kansalaisyhteiskunta toimii ja vaikuttaa valtion ja markkinoiden välissä. Tärkeää on tosin pitää mielessä, että Gramsci tarkoitti tämän idean kansalaisyhteiskunnasta, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ei-valtiollisesta ja ei-taloudellisesta alueesta, olevan vain väliaikainen ja strateginen vaihe, väline vallankumouksellisessa taistelussa. (Anheier & Glasius & Kaldor 2001)


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje