Järjestötoiminnan tietopalvelu – Johtaminen ja ohjaaminen


Yhteisöllinen johtaminen vapaaehtoistoiminnassa

Irma Syrén


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 27.3.2006


Yhdistyksen johtaminen on vapaaehtoistoiminnan johtamista


Vapaaehtoistoiminnalle on ominaista paitsi että se perustuu vapaaehtoisuuteen myös että se lähtee osallistujien omista näkemyksistä ja mielenkiinnon kohteista. Siksi yhdistyksen johtamisessa ydinkysymyksenä on, miten luoda toiminnalle puitteet, jossa ihmiset kokevat voivansa toteuttaa omia päämääriään yhteistyössä muiden samanhenkisten kanssa. Yhdessä tekemisen johtamisen lisäksi toinen tärkeä kysymys on, miten johtaa yhteistä tiedon tuottamista niin, että kaikkien osallistujien tieto ja osaaminen saadaan mukaan luotaessa uutta, toiminnan kannalta oleellista tietoa ja osaamista.


Jokaisen toimijan osallistuminen ja motivaatio on tärkeää

Vaikka yhdistyksiin liitytäänkin vapaaehtoisesti, ei kaikkien osallistujien sitoutuminen toimintaan ole itsestäänselvyys. Miten saadaan kaikki mukaan? Miten saada toimijoiden aktiivisuus ja into pysymään vahvana? Vastauksia voi etsiä ainakin kahdesta avainkäsitteestä, merkitys ja tavoite. Jos ihmiset kokevat tavoittelemansa asian itselleen riittävän merkittäväksi, he ryhtyvät toimeen. Aito motivaatio ja osallisuuden tunne lähtee omasta vapaasta tahdosta. Se ei voi olla ulkoapäin tulevan pakon sanelemaa, mutta yhteisöllisen johtamisen avulla voidaan ihmisen osallisuutta ryhmään ja sen tavoitteisiin tukea. Heitä voidaan myös auttaa tulemaan tietoisiksi omista motiiveistaan ja oivaltamaan oma roolinsa onnistuneen lopputuloksen varmistajina.


Mitä yhteisöllinen johtaminen on

Keskeisenä kehittämisvoimana yhdistyksissä on ryhmätyön ja sosiaalisen ilmapiirin kehittäminen ja sitä kautta yhteisöön kiinnittyminen ja yhteisten etujen ajaminen. Sitoutuminen syntyy yhteisten asioiden kautta, vaikka kullakin jäsenellä on myös omat tavoitteensa. Yhteisöllisen johtamistavan tarkoituksena onkin suunnata kutakin yhteisön jäsentä toimimaan koko yhteisön hyväksi.


Sosiaalisten suhteiden lujittaminen lisää me-henkeä, luottamusta ja avointa viestintää. Luottamus ja avoimuus ovat perusasioita silloin, kun ryhmässä halutaan havahtua uusille näkökulmille. Yhdistyksissä on käyttämätöntä tai vajaateholla käytössä olevaa osaamista mm. hiljaisen tiedon muodossa. Yhdistyksen toimintateho perustuu kuitenkin oleellisesti ihmisten osaamiseen, kokemuksiin, tietoihin ja taitoihin ja niiden organisoimiseen tuloksia tuottavalla tavalla. Yhteisöllinen johtaminen tähtää siihen, että tämä hiljainen tieto saadaan esille ja käsiteltäväksi yhteiselle foorumille. Yhteisöllisen johtamisen avulla on tarkoitus organisoida yhteisen tiedon tuottaminen niin, että kaikkien tieto ja osaaminen saadaan mukaan ja päästään sitä kautta haluttuihin tavoitteisiin.


Yhteisöllinen johtamistapa on omiaan vähentämään keskinäistä yhteistyötä haavoittavia ilmiöitä, mutta vaatii samanaikaisesti kurinalaista työskentelyotetta. Se edellyttää määrätietoista, vaiheittain etenevää prosessityöskentelyä, jossa johtaja on prosessin vetäjä ja jossa osallistujien on keskityttävä asiaan sitä prosessimaisesti jäsentäen. Löyhä niitä näitä puhuminen esillä olevasta asiasta ei edistä yhteisen tiedon kokoamisprosessia ja sen jäsentämistä tuloksia tuottavalla tavalla.


Yhteisöllinen työskentelytapa on yhteinen oppimisprosessi

Yhteisöllinen työskentelytapa parhaimmillaan on oma ja ryhmän yhteinen oppimisprosessi, jossa dialogi tai luova ongelmanratkaisu toteutuu ja tuottaa yllättäviäkin oivalluksia. Prosessityöskentelyssä edetään etapilta toiselle. Kun vapaaehtoistoimintaa tuottavassa yhdistyksessä aiheena on esimerkiksi kehittämishaasteen ratkaisu, voivat etapit yhdessä tehtävässä prosessityöskentelyssä olla: haasteiden tuottaminen, haasteiden priorisoiminen ja valitun haasteen jalostaminen ratkaistavaan muotoon, ratkaisukeinojen ideointi, valitun idean testaus sekä ratkaisun vieminen käytäntöön. Tällaisella toimintatavalla, jossa toimijat esittävät vaihtoehtoja ja määrittelevät yhdessä kehittämishaasteen, kertovat näkemyksensä toteutusohjelmasta ja täsmentävät, miten, milloin ja keiden kanssa kukin osallistuu toteutukseen, kehittämistyö toteutuu ja etenee koko ajan. Jos sama hanke työstetään toimijoiden ulkopuolella ja kehittämisohjelma jaetaan kohderyhmälle valmiiksi työstettynä, joudutaan usein miten sitouttamisongelman eteen. Pahimmassa tapauksessa käsillä oleva hanke tai tehtävä ei etene.


Yhteisöllinen johtamistapa toimii, kun jokainen asianosainen saa ja haluaa vaikuttaa tulokseen, kun edetään määrätietoisesti ja vaiheittain yhteiseen päätökseen, kun opitaan toisilta ja oivalletaan ehkäpä kokonaan uudenlaisia ratkaisuja.

Irma Syrén


koulutuspäällikkö
Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Kirjoitus perustuu SKAF:n yhteisöllisen johtamisen koulutusohjelmaan

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje