Järjestötoiminnan tietopalvelu – Johtaminen ja ohjaaminen

Esimiehen huoltokirja

Kristiina Harju, Anita Kallasvuo

Edita Publishing Oy 2007

*seuraavassa kirjaesittely, kirjoittanut Sari Kuvaja

Itsestään huolehtiminen on fiksua, jopa älykästä

Monissa seminaareissa ja haastatteluissa on viime aikoina puhuttu esimiestaitojen lisäksi alaistaidoista ja niiden hallinnasta sekä siitä, mitä alaistaitojen puuttuminen voi saada aikaan työyhteisössä. Tässä keskustelussa Kristiina Harjun ja Anita Kallasvuon Esimiehen huoltokirja on hyvin jäsennelty ja loogisesti etenevä puheenvuoro. Kirja käsittelee tuttuja teemoja, kuten jaksamista, terveitä elämäntapoja ja elämänhallintaa, käytännönläheisesti. Se on taitettu virkistävästi, mikä kutsuu lukemaan ja tekee sisällön omaksumisen vaivattomaksi.

Kirjoittajat ryhmittelevät inhimilliset voimavarat fyysiseksi älykkyydeksi, tunneälykkyydeksi, järkiälykkyydeksi sekä henkiseksi älykkyydeksi. Fyysinen älykkyys on kehon viisautta ja kaiken hyvinvoinnin kantava voima. Sitä ravitaan juomalla, syömällä, liikkumalla, mutta myös lepäämällä. Tunneälykkyys kehittyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Se näkyy taitona käsitellä myös vaikeita asioita niin, että muut osapuolet eivät vetäydy tai loukkaannu. Tunneälykäs ihminen osaa ottaa huomioon muut ihmiset ja heidän tarpeensa, mutta myös muut tilanteessa vaikuttavat asiat.

Rationaalinen eli järkiälykkyys on sitä, mitä mitataan koulussa. Myös työelämässä ihmisiä arvioidaan usein pelkästään tietämisen ja päättelykyvyn perusteella. Vaikka järkiälykkyys kattaa vain osan ihmisen tiedoista ja taidoista, ei sen merkitystä pidä vähätellä: ilman rationaalisuutta monien tehtävien hoitaminen olisi mahdotonta. Järki toimii parhaiten, kun ihminen on vireä sekä fyysisesti että henkisesti. Sen toimintaa voi edistää keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan ja aikatauluttamalla asiat realistisesti.

Henkiälykkyyteen kuuluvat muun muassa intuitiot sekä kyky innostua, oivaltaa ja kiinnostua uusista asioista. Henkisen älykkyyden hyödyntäminen, sen ”irti päästäminen”, edellyttää usein sitä, että ihminen katselee asioita uudella tavalla ja muutenkin kuin vain konkreettisesti. Henkiälykkyyttä voi huoltaa kunnioittamalla omia arvojaan sekä järjestämällä itselleen aikaa ja tilaa oman luovuuden tutkimiseen.

Parhaimmillaan ihminen kykenee hyödyntämään kaikkia älykkyyden osa-alueitaan tasapuolisesti, kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaan. Jokaisen pitää hakea oma tasapainotilansa itse, sillä rytmimme ja rajamme ovat yksilöllisiä. Älykkyyttä on myös se, että osaa kuunnella itseään kannustavasti, joskus myös armahtaen. ”Jaksaminen ei ole jatkuvaa puurtamista”, muistuttavat Harju ja Kallasvuo, ”vaan ponnistuksen pyrähdyksiä ja niiden väleissä sopivaa palautumista”.

Keskeinen esimiehen huoltokohde on ajan hallinta, kirjoittajat toteavat. Kirjan oikealla sivulla juoksevat viikoittaiset teemasivut, joissa on erikseen muutama työ-, lepo-, ihmissuhde- sekä omaa aikaa koskeva huomio. Esimiesten sekä muidenkin kiireen ja elämänhallinnan haasteiden kanssa kipuilevien kannattaisi ehkä pitää huoltokirjaa yöpöydällään tarkistaakseen, miten kunkin viikon teema on konkretisoitunut omassa elämässä. Itsestään selvinä pitämämme asiat eivät muutu teoiksi eivätkä osaksi arkea automaattisesti. Esimiehen hyvästä tai vastaavasti huonosta olosta hyötyvät hänen itsensä lisäksi nimittäin myös muut työyhteisön jäsenet.