Järjestötoiminnan tietopalvelu – Johtaminen ja ohjaaminen


Tuttu ja tuntematon työnohjaus

Riitta Rantala, Työnohjaaja, YTM, 31.12.2004


*Artikkeli


Julkishallinnon, järjestöjen, ja yksityisen sektorin organisaatioiden johtajille syksyllä 2002 tekemässäni kyselyssä halusin selvittää millaisia mielikuvia työnohjaus käsitteenä herättää ja pitää sisällään. Tiedustelin myös onko työnohjaus ylipäätään tuttua ja onko sitä käytetty haastattelemissani organisaatiossa. Mielikuvissa työnohjaukseen liitettiin joskus terapian ja salamyhkäisyyden mielikuvia tai termin kerrottiin kantavan vanhahtavaa kaikua ja viittaavan jotenkin 1970-lukuun. Työnohjaus oli suurimmalle osalle käsitteenä tuttu, mutta jotkut yhdistivät työnohjauksen esim. työnopastukseen. Suurimmassa osassa organisaatioista oli myös käytetty työnohjausta ja osalle työnohjaus liittyi kiinteänä osana työhön. Myös liike-elämän organisaatioissa oltiin kiinnostuneita työnohjauksesta ja joitakin työnohjauskokeilujakin oli ollut, erityisesti esimiehille kohdennettuna.


Työnohjaustoiminnan perinne ja kehittyminen

Marita Paunonen-Ilmosen mukaan työnohjauksen kaltaista toimintaa, josta myös käytettiin kyseistä termiä, esiintyi jo 1800-luvun loppupuolella. Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa oli selkeästi työnohjaukseksi kutsuttavaa toimintaa sosiaalityöntekijöiden keskuudessa 1920-luvulla. Euroopassa aloitettiin samoihin aikoihin psykoanalyytikkojen koulutus, johon liitettiin työnohjauksellisia osia.


Suomeen työnohjaus rantautui 1930-luvulla, mutta täällä työnohjaus alkoi yleistyä vasta 1950-luvulla. Tuolloin aloitetuissa kirkon perheneuvojien erikoistumiskoulutuksessa ja Therapeia-säätiön toteuttamassa psykoterapiakoulutuksessa työnohjaus kuului oleellisena osana koulutukseen. Kirkon sairaalasielunhoitajien koulutus toteutettiin samoilla periaatteilla 1960-luvulla. 1980-luvulla työnohjaus yleistyi edelleen ja laajeni 1990-lopulta lähtien koskemaan yhä enemmän julkisen sektorin eri osa-alueita sekä liike- ja talouselämää.


Kohti nykyistä ammatti-identiteettiä

Työnohjaus siinä merkityksessä, jossa me nykyään sen tunnemme, alkoi hahmottua vasta kun työnohjausta vähitellen alettiin käyttää sosiaali- ja kasvatusaloilla keinona tukea jo koulutuksensa päättäneiden työntekijöiden arjen työtä.


Työnohjauksen ja koulutuksen välisen rajapinnan lisäksi on syytä pohtia työnohjauksen ja terapian välistä suhdetta. Erityisesti ihmissuhdealoilla näiden alojen psyykkinen kuormitus kohdisti työnohjaukseen voimakkaita terapeuttisia odotuksia ja mielikuvia. Vaikka työnohjauksella on yhtymäkohtia sekä koulutukseen että terapiaan, se ei ole kumpaakaan näistä. Ylikorostuessaan sekä koulutukselliset että terapeuttiset elementit vääristävät itse työnohjausta.


Työnohjaajan koulutus

Työnohjaus sisältyi aluksi siis käytännön ohjauksena tiettyihin ammatteihin. Ensimmäiset varsinaiset työnohjaajakoulutukset olivat 1970-luvulla psykoterapeuteille, sosiaalityöntekijöille ja kirkon työntekijöille suunnattuja kunkin ammattialan lyhytkestoisia kursseja. 1980-luvun puolivälistä lähtien työnohjaajakoulutukset muotoutuivat 2-2,5 vuotta kestäviksi työn ohella käytäviksi koulutuksiksi. Ne eriytyivät edelleen omien ammattialojensa tarpeiden mukaan.


Kuten edellä olevasta ilmenee, työnohjausta on lähdetty viemään eteenpäin monella ammattialalla toisistaan riippumatta. Kukin ammattiala on luonut omista tarpeistaan ja ammatillisesta kulttuuristaan omat työnohjauskäytäntönsä ja käyttänyt apunaan ammattialaansa liittyviä teorioita. Erilaisista teoreettisista lähtökohdista johtuen yhteisen työnohjauksen teorian ja kaikille yhteistä kieltä ei ole olemassa. Työnohjaustoiminnan lisääntymisen myötä myös aktiivinen työnohjauksen tutkimustoiminta on voimistumassa, mikä vähitellen tarkentaa työnohjauskäsitettä ja sen sisältöä.


Lähteet:


Keski-Luopa, Leila; Työnohjaus vai superviisaus. Työnohjausprosessin filosofisten ja kehityspsykologisten perusteiden tarkastelua. Oulu 2001.


Ojanen, Sinikka; Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Saarijärvi 2000.


Paunonen-Ilmonen, Marita; Työnohjaus. Toiminnan laadunhallinnan varmistaja. Helsinki 2001.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje