YTO-menetelmät ja seuratoiminta

Teoriakatsaus yhteistoiminnallisiin menetelmiin ja ryhmäilmiöihin

Tässä verkkoaineistossa esitellyt, seuratoimintaa edistävät työskentelymenetelmät perustuvat yhteistoiminnallisen ja yhteisöllisen oppimisen teorioihin ja niiden käytännön sovelluksiin. Verkkoaineistoon on valikoitu sellaisia menetelmiä, joita voidaan luontevasti hyödyntää muussakin toiminnassa kuin varsinaisessa oppimisessa ja opiskelussa. Työskentelyn bonuksena osallistujat kuitenkin aina myös oppivat jotakin!

Mikä ihmeen YTO?

Yhteistoiminnallista työskentelyä ei vielä ole se, että istutaan ryhmässä saman pöydän ääressä ja jutellaan, vaikka sekin toki voi kuulua asiaan!

Yhteistoiminnallisuus on määrätietoista yhdessä työskentelyä, jossa ryhmän vetäjä jäsentää ja ohjaa työskentelyä siten, että osallistujilla on selvä motivaatio työskennellä yhdessä. Ryhmän jäsenet ovat positiivisesti riippuvaisia toisistaan: jokaisen panosta tarvitaan, jotta koko ryhmä saavuttaa tavoitteensa. Yhteistoiminnallisessa ryhmässä on runsaasti vuorovaikutteista viestintää: asioiden pohdintaa, jäsentämistä, täsmentämistä, uuden ideointia ja toisten avustamista. Ryhmän jäsenet ovat valmiita kehittämään sosiaalisen vuorovaikutuksen taitojaan - toisen kuuntelemista, asioista sopimista, ratkaisujen tekemistä ja arviointia. Yhteisesti pohditaan myös ryhmän työskentelyn onnistumista.

Hyödyntämällä vaihtelevia yhteistoiminnallisia ja aktivoivia menetelmiä voidaan työskentelyn kohteena olevasta asiasta saavuttaa laajempi ja monipuolisempi ymmärrys kuin vain yhteen työtapaan nojautuen. Erilaisten työskentelymenetelmien käyttämisellä on positiivinen vaikutus toimijoiden aktiivisuuteen, työmotivaatioon ja sitoutumiseen. Ne tuovat yhteiseen työskentelyyn vaihtelua ja ehkäisevät kangistumista vanhoihin kaavoihin ja ajattelumalleihin.

Edellytyksenä on kuitenkin menetelmien tarkoituksenmukainen ja tilanteeseen sopiva hyödyntäminen. Yhteistoiminnallisia työskentelymenetelmiä ei pidä käyttää irrallisina temppuina tai työskentelyn viihdykkeinä.

Työskentelymenetelmää valitessa tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin tekijöihin
  • työskentelyn sisältö/teema
  • työskentelyn tavoitteet
  • osallistujien lukumäärä
  • osallistujien yhteistoiminnalliset valmiudet
  • käytettävissä oleva tila
  • käytettävissä oleva aika
  • käytettävissä olevat välineet
Yhteistoiminnallisia menetelmiä voidaan jaotella niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Kun työskentelyä organisoidaan, olisi hyvä miettiä työskentelyn tavoitteita, ja valita menetelmät sen perusteella, mitä niillä on tarkoitus saada aikaan.

Esitellyt menetelmät voidaan jaotella seuraaviin ryhmiin: 
  • ryhmäytymistä tukevat menetelmät - tavoitteena kehittää ryhmän yhteishenkeä ja kiinteyttä
  • omaksumismenetelmät - tukevat erilaisten sisältöjen oppimista
  • ajattelutaitomenetelmät - tukevat ymmärtämistä, soveltamista, analysointia, arviointia ja uuden luomista
  • informaation jakamisen menetelmät - tavoitteena jakaa tietoa ryhmän sisällä tai ryhmien välillä
  • vuorovaikutusmenetelmät - kehittävät ryhmän päätöksenteko- ja viestintätaitoja, samanarvoista osallistumista, toisen kuuntelemista sekä yhteisymmärryksen hakemista
  • yhteistoiminnallista johtamista tukevat menetelmät

Ryhmäilmiöt ja yhteistoiminta 

Ryhmällä on aina perustehtävä, jonka tavoitteiden toteuttamista varten ryhmä on olemassa. Ryhmän työskentelystä tulee tehokasta, kun ryhmä on riittävän kiinteä, ryhmä on sisäistänyt tuottavuutta suosivat ryhmänormit ja sitoutunut ryhmän perustehtävän mukaisiin tavoitteisiin.

Seuratoiminta on parhaimmillaan yhteistoimintaa, jossa kaikki osalliset antavat panoksensa yhteiseen hyvään tasavertaisina ja aktiivisina toimijoina. Käytännössä toimintaa organisoidaan erilaisissa ryhmissä. Pelkkä yhteiseen tilaan kokoontuminen ei vielä tee ihmisistä ryhmää. Heidän tulee olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, olla tietoisia toisistaan ja tuntea kuuluvansa yhteen, jotta heistä muodostuisi ryhmä.

Ryhmän jäsenten välillä voi vallita positiivinen tai negatiivinen riippuvuus, tai riippuvuutta ei ole lainkaan. Positiivinen riippuvuus tarkoittaa sitä, että yksittäisen ryhmän jäsenen työ voi olla tuloksekasta vain, jos toisetkin tekevät oman osuutensa työstä. Ryhmän jäsenten välinen positiivinen riippuvuus edistää ryhmän työskentelyä. Positiivista riippuvuutta voidaan lisätä jakamalla työt siten, että kukaan ei voi saavuttaa työskentelyn tavoitetta yksinään. Negatiivisella riippuvuudella tarkoitetaan sitä, että ryhmän jäsenet kilpailevat keskenään.

Ryhmän jäsen työskentelee tehokkaammin, kun hän tietää, että hänen oma, yksilöllinen suorituksensa on koko ryhmän perustavoitteen toteutumisen kannalta välttämätön. Ryhmän jäsen ponnistelee tuloksen eteen enemmän myös silloin, kun hän tietää, että yksilöllinen suoritus huomataan ja sitä arvostetaan. Kun ryhmä on suuri, yksittäisen jäsenen osuus suorituksesta pienenee, samoin sen näkyvyys kokonaisuuden osana - siksi suuri ryhmäkoko heikentää yksittäisen jäsenen työskentelyn tehokkuutta. Seuratoiminnalle tämä asettaa haasteita: on tärkeää varmistaa, että jokainen ryhmän jäsen tuntee saavansa arvostusta antamastaan työpanoksesta, ja että jokainen tietää, mitä hyötyä hänen työstään on.

Erilaisia ja erikokoisia ryhmiä

Ryhmät ja niiden toiminta-ajat voidaan jakaa seuraaviin tyyppeihin:
  • Tilapäisryhmät ovat koossa muutamasta minuutista yhteen kokoontumiskertaan.
  • Varsinaiset ryhmät ovat koossa muutamia viikkoja, mielellään yli kuukauden
  • Kotiryhmät ovat koossa koko toimintakauden, jopa useita vuosia
Tilapäisryhmät muodostetaan yhtä yksittäistä tehtävää varten. Niitä on vaivaton muodostaa ja käyttää sekä pienissä että isoissa ihmisjoukoissa. Varsinaisiset ryhmät muodostetaan pidempää yhteistä työskentelyä varten. Perustehtävän suorittamisen lisäksi varsinaisen ryhmän tärkeä tavoite on valmentaa yksilöitä työskentelemään tehokkaasti ryhmänä. Kotiryhmät muodostetaan pitkäkestoista työskentelyä varten. Tavoitteena on tarjota ryhmän jäsenille pysyvyyttä, apua erilaisten tehtävien suorittamisessa sekä sosiaalista tukea.

Ryhmäkoko vaikuttaa ryhmän vuorovaikutussuhteiden sekä tietyllä hetkellä aktiivisten toimijoiden määrään:
  • Kahden hengen ryhmä, kaksi vuorovaikutusmahdollisuutta, aktiivisten osuus 50 % kun yksi jäsen puhuu tai toimii
  • Neljän hengen ryhmä, 12 vuorovaikutusmahdollisuutta, aktiivisten osuus 25 % kun yksi jäsen puhuu tai toimii
  • (Yli) kuuden hengen ryhmä, vuorovaikutusmahdollisuuksien määrä (yli) 30, aktiivisten osuus (alle) 17 % kun yksi jäsen puhuu tai toimii
Tilapäisryhmissä parityöskentely on usein tehokkainta. Myös ryhmätyöskentelyyn totuttelu voidaan aloittaa kahden hengen ryhmällä.

Kolmen hengen ryhmässä on olemassa vaara, että kaksi jäsentä alkaa työskennellä parina ja yksi jäsen passivoituu. Jos kolmikon jäsenten sosiaaliset taidot ovat hyvät, he osaavat estää tällaisen tilanteen syntymistä.

Kotiryhminä kannattaa suosia 4-5 hengen ryhmiä. Neljän hengen ryhmässä aktiivisuusosuus pienenee, mutta luovuutta ja ideointia edistävät vuorovaikutussuhteet lisääntyvät. Nelikko voi myös jakautua yksittäistä työtä varten kahdeksi pariksi. Kuuden hengen tai jopa suuremmissa ryhmissä mahdollisuus luovuuteen ja uusien asioiden keksimiseen on suurempi kuin pienissä ryhmissä.

Mitä suurempia ryhmäkokoja käytetään, sitä paremmat ryhmässä työskentelyn taidot jäsenillä tulee olla. Mitä pienempi ryhmä on, sitä vaikeampi yhden ryhmän jäsenen on jättäytyä työskentelyn ulkopuolelle. Silloin kun aikaa on käytettävissä vähän, kannattaa suosia pieniä ryhmiä.

Ryhmien toiminnalle on yleensä eduksi, kun ne ovat heterogeenisia. Ryhmiä ei myöskään kannata muodostaa tuttavuuden perusteella - hyvät tuttavat ja ystävät osaavat kyllä työskennellä yhdessä, mutta luovuus ja työskentelyn tulokset saattavat kärsiä. Samalla menetetään mahdollisuus tutustua paremmin niiden kanssa, joita ei vielä tunneta kovin hyvin.

Ryhmän kehitysvaiheet

Ryhmien kehitys kulkee yleensä tiettyjen, samankaltaisina toistuvien vaiheiden kautta. Jaotteluja on esitetty useampiakin erilaisia, mutta yhteistä niille on kehittyminen alkuvaiheen varovaisuuden, hämmennyksen ja kuohunnan kautta yhtenäisyyteen ja aktiiviseen yhteistyöhön. Kehityksessä ei ole oikoteitä, vaan kaikki vaiheet on käytävä läpi siinä ajassa, joka ryhmän työskentelylle on varattu. Jos ryhmä hyppää jonkin kehitysvaiheen yli, sen toiminta lamaantuu. Ryhmän kehitysvaiheet jaotellaan usein seuraavaan tapaan:
  1. Muodostuminen - Ryhmän jäsenet tutustuvat toisiinsa ja ryhmä hankkii itselleen identiteetin. Muodostumisvaiheeseessa ei kannata hosua, vaan tutustumiselle on varattava riittävästi aikaa.
  2. Kuohunta - Erilaisten persoonien ja valtapyrkimysten ristiriidat. Kun ristiriidat on saatu selvitettyä, opitaan tasavertaiseen yhteistyön tekemiseen. Kuohunta saattaa näkyä myös ryhmän vetäjän arvosteluna.
  3. Vakiintuminen - Yhteenkuuluvuus ja perustehtävän mukainen työskentely; ryhmä on sisäänpäin lämpiävä.
  4. Tavoitteellinen työskentely - Kypsän toiminnan vaihe, työskentely aitona työryhmänä, erilaisuuden hyväksyminen.
  5. Päätösvaihe - Arvioinnin ja hyvästelyn aika; siirtyminen uuteen ryhmään ja uuden alku.
Edellä esitetty kuvaus ryhmän kehitysvaiheista on yleistys, todellisuus on aina vivahteikkaampi. Vaiheesta toiseen ei aina edetä suoraviivaisesti, vaan usein saatetaan myös palata takaisin aikaisempaan vaiheeseen. Joku kehitysvaihe saatetaan käydä läpi nopeasti tai huomaamattomasti. Ryhmän jäsenten käyttäytymistä on kuitenkin helpompi ymmärtää, kun ryhmätason ilmiöt tunnetaan ja ne osataan erottaa yksilötason ilmiöistä.

Ryhmän vetäjän rooli ja tehtävät

Yhteistoiminnallinen ryhmä tarvitsee aina vetäjän, joka ohjaa ryhmän työskentelyä. Vetäjän tehtävä on huolehtia ryhmän kiinteydestä sekä siitä, että ryhmä suorittaa perustehtävänsä. Työskentelyn tilanteesta ja tavoitteista riippuen vetäjällä voi olla useampi pienryhmä ohjattavanaan samanaikaisesti. Pienryhmän tehtäväksi voidaan myös antaa vetäjän valitseminen keskuudestaan. Esimerkiksi yhteistoiminnallisessa johtokunnan kokouksissa vetäjän ei välttämättä tarvitse olla seuran puheenjohtaja, vaan kokousten vetovastuuta voidaan vaikkapa kierrättää johtokunnan jäsenten kesken.

Vetäjän tehtävät ovat ryhmän kehitysvaiheissa erilaisia. Ryhmän muodostumisvaiheessa vetäjän tehtäviin kuuluu ryhmän lämmittely, virittäminen ja ryhmäyttäminen. Vaikka ryhmän jäsenet tuntisivat toisensa ennestään, he eivät vielä tiedä, kuinka heidän tulee toimia ryhmänä. Vain vetäjällä on muista erottuva rooli, ja niinpä odotukset kohdistuvat häneen.

Kuohuntavaiheessa vetäjän tehtävä on huolehtia siitä, että ryhmän ristiriidat käsitellään avoimesti ryhmässä - että niitä ei puida vain erilaisissa alaryhmissä tai kuppikunnissa. Hänen on myös huolehdittava siitä, että kukaan ei joudu ryhmän syntipukiksi. Kun kritiikki kohdistuu ryhmän vetäjään, hänen on maltettava löytää vastustuksen takana piilevä myönteinen tarkoitus.

Vakiintumisen vaiheessa ohjaaja voi keskittyä ryhmän perustehtävään. Ohjaajan tehtävä on myös avata liiaksi sisäänpäin lämpiävää ryhmää ulospäin. Hän rohkaisee ryhmän jäseniä tuomaan esille näkemyksiään sekä selkiyttää ja kokoaa yhteen ryhmän ilmaisemia ajatuksia.

Suorittamisen eli kypsän toiminnan vaihe on ohjaajalle helpoin - ryhmä työskentelee tavoitteellisesti perustehtävänsä mukaisesti ja jäsentensä erilaista osaamista hyödyntäen. Ryhmän johtajuutta voidaan jopa jakaa ryhmän jäsenten kesken. Vetäjän vastuulla on kuitenkin edelleen huolehtia siitä, että jokaisella on tilaa ilmaista mielipiteensä ja että ryhmä pysyy kiinteänä.

Päätösvaiheessa ryhmän vetäjän tehtävä on huolehtia toiminnan selkeästä päätöksestä ja päätösrituaaleista. Vetäjä myös esittelee mahdolliset jatkotoimet ja tiedottaa niihin liittyvistä asioista. Jos ryhmä on toiminut pitkään yhdessä, toiminnan lopettamista on valmisteltava useamman kerran. Ryhmälle tulee järjestää mahdollisuus palautteen antamiseen ja saamiseen, itsearviointiin sekä tunnelmiensa ilmaisemiseen.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje