Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö ja yhdistystoiminta
Verovähennysoikeus vauhdittaisi kansalaisten tukea järjestöille
*Artikkeli
Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry , 24.3.2011
Enemmistö suomalaisista suhtautuu järjestötyöhön myönteisesti ja osoittaa sen osallistumalla tai tukemalla lahjoituksin yhdistysten toimintaa. Lahjoitusten verovähennysoikeus saisi myös ei-osallistuvan vähemmistön antamaan tukensa järjestöille.
Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry tutki kansalaisten mielipiteitä lahjoittamisesta sekä järjestöjen suhtautumista varainhankintaan. 70 % suomalaisista tukee tai osallistuu yhdistystoimintaan tavalla tai toisella. Kolmasosa suomalaisista lahjoittaa satunnaisesti rahaa keräyksiin ja neljäsosa kertoo suosivansa osallistumista myyjäisiin, arpajaisiin ja tapahtumiin.
Vastaajien mieluisin lahjoituskohde (43 %) on lasten ja nuorten hyväksi tehtävä työ Suomessa. Joka neljäs suosii hyvinvoinnin edistämistä sekä vanhustyötä kotimaassa. Kansainvälisesti kiinnostaa lasten ja nuorten auttaminen tai kummius (26 %) sekä katastrofiapu (21 %). Joka viides tukija lisäisi lahjoituksia, jos niistä saisi tehdä verovähennyksen.
Julkisilla toimilla mahdollisuus lisätä lahjoitusintoa
Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet eivät oikeuta verovähennykseen. Lahjoitukset tieteelle, taiteelle ja kulttuurille on osin vähennyskelpoisia. "Yliopistojemme onnistunut varainhankinta ja tuet myös yksityisiltä selittynevät osaksi henkilöille myönnetyllä lahjoitusvähennyksellä, jonka laajentamista selvityksen tulokset puoltavat ", kertoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.
Selvityksen mukaan verovähennysoikeus tuntuisi kannustavan lahjoittamiseen erityisesti aktiivisia nuoria (29 %) sekä niitä, jotka eivät yleensä tue järjestöjä. Lähes puolet kaikista vastaajista mainitsi myös summan, jolla tukisi järjestöjä, jos lahjoituksesta saisi verovähennyksen. Vuosittainen keskiarvolahjoitus olisi 366 euroa. Lähes kolmannes ei-osallistuvista mainitsee lahjoitussumman ja heidän tekemänsä vuosilahjoitus olisi peräti 478 euroa. "Selvityksestä ilmenee myös fakta: mitä pienituloisempi, sitä enemmän lahjoittaisi. Mielestäni kansalaisten lahjoitusintoa pitäisi voida tukea julkisin toimin. Tämä olisi myös tunnustus kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitykselle yhteiskunnassa", tiivistää Tornikoski.
Selvä enemmistö järjestöistä (59 %) uskoo yksityisrahoituksen kasvavan tulevina vuosina. Kerta- ja kuukausilahjoitukset (45 % ja 22 %) sekä kannatustuotemyynti (23 %) ovat jo nyt tärkeitä tuloja järjestöjen toiminnan rahoittamisessa. 42 % vastaajista pitää lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista parhaana julkisena toimenpiteenä järjestöjen varainhankinnan kehittämiseksi.
Faktaa selvityksistä
Taloustutkimus Oy toteutti Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n toimeksiannosta selvitykset helmi-maaliskuun 2011 aikana. Haastattelujen kohderyhminä olivat 120 rahankeräysluvan omaavan yhdistyksen varainhankinnasta vastaavaa henkilöä sekä 1007 suomalaista 15-79-vuotiasta kuluttajaa. Selvitystyön kumppaneina olivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, Kehitysyhteistyön Palvelukeskus, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Suomen Liikunta ja Urheilu ry ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry.
Faktaa rahankeräyksistä
- Vuosittain myönnetään noin 800 rahankeräyslupaa
- Keräysten kokonaistuotto vuosittain on ollut yli 100 Meur ja keräyskulut noin 15 %
- 20 suurinta varainhankintatahoa keräävät vuosittain noin 70-80 Meur
Lähde: Lääninhallitusten ja kihlakuntien poliisilaitosten rahankeräyslupapäätöksen ja niiden tilitykset 2002-2006
Taloustutkimuksen raportin kooste: www.vala.fi/taustaa/media
