Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta


Yleishyödyllisyys vaarassa?

Aaro Harju


*Pääkirjoitus, Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 9.2.2006


Verottaja on aktivoitunut järjestöjen suhteen viime vuonna. Paikalliset veroviranomaiset ovat vaatineet yhdistyksiltä selvityksiä aikaisempaa selkeästi useammin. Verottajaa on kiinnostanut se, jättävätkö yhdistykset maksamatta arvonlisä-, tulo- ja jopa varallisuusveron niissäkin tapauksissa joissa siihen verottajan mielestä olisi perusteet olemassa.


Veroviranomaisen aktivoituminen on mielenkiintoinen ilmiö. Järjestöllistä toimintaa koskettava verolainsäädäntö ei ole muuttunut. Verohallituksen viime kesäkuun ohjeistuksen tarkoitus oli selkeyttää verotusta, ei muuttaa sitä. Tästä huolimatta verottajan linja on tiukentunut.


Taustalla on kysymys järjestöjen kannalta isosta asiasta, yleishyödyllisyyden tulkinnasta. Suomalainen järjestötoiminta on lähtökohdiltaan yleishyödyllistä, ei yksityiseen hyötyyn tai taloudelliseen voittoon tähtäävää. Tämä lähtökohta on antanut suomalaisille järjestöille erityisaseman mm. verotuksen ja julkisen tuen suhteen. Perusperiaate on, että yleishyödyllisestä toiminnasta ei makseta veroa ja yleishyödyllistä toimintaa voidaan tukea valtion, kuntien tai rahapeliyhtiöiden varoista.


Järjestöjen elinkeino- ja liiketoiminta on asia erikseen. Siitä maksetaan ja pitää maksaa asianmukaiset verot säädösten edellyttämällä tavalla.


Järjestöjä on alkanut huolestuttaa, aiotaanko järjestöjen yleishyödyllisyys asettaa jotenkin kyseenalaiseksi. Kiristyvätkö viranomaisten tulkinnat siitä, mikä on yleishyödyllistä ja mikä ei? Voivatko esimerkiksi veroviranomaiset tulkinta jonkin toiminnan Itä-Suomessa veronalaiseksi, kun vastaava toiminta Länsi-Suomessa katsotaan yleishyödyllisperiaatteella verottomaksi?


Taustalla vaikuttaa aivan ilmeisesti Euroopan unioni ja unionissa vahvana vaikuttava kilpailuperiaate. Yleishyödyllisyys-käsite on suomalainen ja pohjoismainen kummajainen, jota Euroopan unionissa ei tunneta eikä tunnusteta. Näin kysymys saa eurooppalaiset mittasuhteet. Siksipä Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunta ehdottaakin juuri ilmestyneessä raportissaan (www.om.fi), että Suomen pitää vaikuttaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa siihen, että järjestöjen toiminnan yleishyödyllisyys määritellään Euroopan unionin tasolla. Tässä on yksi suomalaisittain tärkeä asia Suomen puheenjohtajuuskaudelle ensi syksynä.


Kansalais- ja järjestötoiminnan yleishyödyllinen luonne tulee tunnustaa ja määritellä mahdollisimman selkeästi suhteessa elinkeinotoimintaan ja ottaa huomioon lainsäädäntö-, kilpailutus- ja verotustulkinnoissa. Tätä työtä tekee parhaillaan Markku Ruohosen johtama toimikunta osana hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Toivottavasti viranomais- ja järjestöedustajista koostuva asiantuntijatyöryhmä pääsee selkeään ja yksimieliseen esitykseen asiakokonaisuudesta.


Järjestöjen kannalta on olennaista, että ne tietävät, onko niiden toiminta jatkossakin lähtökohdiltaan yleishyödyllistä, missä kulkee yleishyödyllisyyden ja elinkeinotoiminnan raja ja mikä toiminta on verokohtelun alaista ja mikä ei. Toinen tärkeä lähtökohta on, että viranomaisten tulkinnat ovat samanlaiset eri puolilla Suomessa. Liittojen ja piirien koulutus- ja neuvontatyö käy mahdottomaksi, jos tulkinnat poikkeavat samassa asiassa toisistaan verotoimistosta riippuen, kuten tällä hetkellä on tilanne. Kolmas hyvä periaate tulisi olla se, että viranomaisten ohjeet ja tulkinnat ovat yksinkertaiset ja selkeät. Järjestötyötä tehdään Suomessa pääosin vapaaehtoisvoimin. Jos asioista tehdään vaikeita, monet vapaaehtoiset laittavat rukkaset naulaan. Tällöin jää ihmisten ja yhteisöjen kannalta hyvää ja arvokasta toimintaa toteutumatta.


Toivottavasti tätä ei kukaan tavoittele! Järjestötyötä ei pidä vaikeuttaa, vaan siitä tulee poistaa kaikki toimintaa turhaan vaikeuttavat esteet ja rajoitteet.


Jotkut voivat todeta, että järjestökenttä on ylireagoinut asiaan. Tuskin. Yleishyödyllisyys on suomalaisen autonomisen ja omaehtoisen kansalais- ja järjestötoiminnan peruskulmakiviä. Sitä ei pidä nakertaa millään tavalla. Kysymys on järjestöille isosta periaatteellisesta asiasta. Näkökulmaa on helppo puolustaa myös sillä periaatteella, että järjestötoiminnan verotuksen kiristämisellä ei ole minkäänlaisia fiskaalisia vaikutuksia. Verotulot ovat kiristettynäkin niin pienet, että niitä ei edes havaita valtion ja kuntien verotulotilastoissa.


Lopuksi on sanottava selkeällä suomella, että kenellekään ei jää epäselväksi, että järjestöjen tavoitteena ei ole eikä saa olla missään tilanteessa verojen kiertäminen tai epärehellinen toiminta. Järjestöjen pitää maksaa verot selkeästä elinkeino- ja liiketoiminnasta. Jotta epäselvyyksiä ei synny, tulkinnat tulee selkeyttää ja rajat kirkastaa.


Aaro Harju
Pääsihteeri
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje