Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta


Työhyvinvointia lisääviä tekijöitä

Päivi Rauramo


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehden artikkeli 31.5.2006


Työhyvinvointi vähentää sairauspoissaolo-, tapaturma- ja työkyvyttömyys- kustannuksia, parantaa työtyytyväisyyttä, motivaatiota ja ilmapiiriä, edistää osaamista sekä tukee innostusta ja sitoutumista, mikä edelleen parantaa työnantajan imagoa sekä haluttuna työpaikkana että yhteistyökumppanina.


Työyhteisöissä sosiaalinen pääoma – tuki ja kannustus, avoin tiedonkulku ja luottamus – on yhteydessä työhyvinvointiin ja taloudelliseen tehokkuuteen. Sosiaalinen pääoma parantaa työn organisointia, lisää työhönsä tyytyväisten osuutta sekä vähentää työuupumusta.


Hyvinvointia 24h

Työ on oleellinen osa ihmiselämää noin 40 vuoden ajan ja useat meistä viettävät päivittäin yli puolet valveillaoloajastaan työssä. Ei siis ole yhdentekevää millaisissa olosuhteissa ja millaista työtä tehdään. Työ ja työolosuhteet vaikuttavat hyvinkin voimakkaasti hyvinvointiimme paitsi työssä, myös vapaa-aikana. Toisaalta vapaa-aika elämäntapoineen, harrastuksineen ja ihmissuhteineen vaikuttaa työssä jaksamiseen. Näin ollen on vaikea erottaa työhyvinvointia muusta hyvinvoinnista.


Vaikka hyvinvointi on laajasti käytetty käsite, sen sisällöstä ei ole yksimielisyyttä. Hyvinvointi muodostuu niin positiivisista kuin negatiivisistakin asioista elämässämme. Määrittelyn taustalla on aina lopulta määrittelijän oma arvomaailma ja näkemys ihmisestä.


Tykystä Tyhyyn

Suomalaisessa työelämässä on yleistynyt käsitteen ”työhyvinvointi” käyttö. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston työhyvinvoinnin strategisessa linjauksessa ”Työhyvinvointitutkimus Suomessa ja sen painopistealueet 2005” työhyvinvointi määritellään yksilön selviytymisenä työtehtävistään, mihin vaikuttavat hänen oma fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuntonsa, työyhteisön toimivuus sekä työympäristötekijät. Näihin kaikkiin liittyy mahdollisia välillisiä ja välittömiä henkisiä terveysriskejä ja fyysisiä sekä psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Työhyvinvointiin vaikuttavat oleellisesti myös työsuhteeseen, palkkaukseen ja työsopimustoimintaan liittyvät asiat. Lisäksi on muistettava yksityis- ja perhe-elämään liittyvät tekijät, taloudellinen tilanne, elämänmuutokset sekä ympäristönmuutokset.


tyohyvinvointiKuva 1. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä (Työhyvinvointitutkimus Suomessa ja sen painopistealueet 2005)

Suomessa on kehitetty 1990-luvun alussa ns. työkykyä ylläpitävän toiminnan malli, jonka tavoitteena on ylläpitää ja edistää työntekijöiden työkykyä. Laaja-alaisen TYKY-toiminnan tulisi kattaa niin työympäristöön, työyhteisöön kuin yksilöön kohdistuvat toimenpiteet terveydestä ja turvallisuudesta osaamiseen kehittämiseen. Tutkimustulokset ovat osoittaneet että tällaisella laaja-alaisella toiminnalla, jota enenevässä määrin kutsutaan Työhyvinvoinnin edistämistoiminnaksi (TYHY) voidaan parantaa kaiken ikäisten terveyttä, työkykyä ja osaamista.


Työhyvinvoinnin johtaminen

Jotta työhyvinvointia voidaan johtaa, sitä pitää voida myös mitata. Rahamääräisten mittarien lisäksi tarvitaan henkilöstön hyvinvointia kuvaavia mittareita. Henkilöstöä voidaan kuvata demografisin suurein, osaamisen, ajankäytön, työsuhteen, terveyden, yhteisöllisyyden ja tuloksellisuuden mukaan. Työpaikoilla kootaankin tietoa henkilöstöstä erilaisiin tiedostoihin. Kokoamalla tämän tiedon tilastoksi henkilöstönsä tilasta ja kehityksestä organisaatio luo mahdollisuuden järjestelmälliseen henkilöstöpääoman kehittämiseen.


Mikä meitä kuormittaa

Suomalaisessa työelämässä fyysisesti kuormittava työ on vähentynyt ja aivotyö lisääntynyt; työ on muuttunut enenevässä määrin tietotyöksi. Tietotyössä ihmisen voimavarat ja jaksaminen joutuvat kuitenkin kovalle koetukselle työelämän vaatimusten muuttuessa ja henkisen kuormituksen kasvaessa.


Vaikka tietotyö on luokiteltavissa fyysisesti hyvin vähän kuormittavaksi, tiedetään sekä huonosta ergonomiasta että ylikuormitustilanteesta johtuvan fyysisenkin kuormituksen ongelmia. Näitä aiheuttavat toistotyöliikkeet hiirtä käyttävällä kädellä, staattinen kuormitus niska-hartia-lihaksistossa sekä tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä ja stressaavassa ympäristössä esiintyvä ei-tahdonalainen lihasjännitys ja istumatyön ergonomiset ongelmat yleensä. Tietotyön ergonomisessa järjestelyssä ja työjärjestelyissä on vielä paljon kehitettävää.


Älyllisen ponnistelun vastapainoksi ihmisaivot tarvitsevat riittävästi lepoa. Myös liikunta ja muut mieluisat harrastukset tai askareet, jotka tauottavat intensiivistä ajatustyötä, tukevat aivojen toimintakykyä ja lisäävät työhyvinvointia.


Päivi Rauramo
asiamies
Työturvallisuuskeskus


Lähteitä:
Terveys 2000 -tutkimus, Kansanterveyslaitos
Leenamaija Otala, Guy Ahonen: Työhyvinvointi tuloksentekijänä (2005)
Päivi Rauramo: Työhyvinvoinnin portaat (2004)


www.tyky.fi

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje