Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta


Toiminnanjohtaja valmentajana

Harri Hirvihuhta

*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 2.10.2008

Yhä useammin järjestömaailmassa työskentelevät toiminnanjohtajat ja projektien vetäjät miettivät, miten saada jäsenistö, yhteistyökumppanit ja avainhenkilöt osallistumaan.

Osa kaipaa myös johtoryhmältään selvempää viitoitusta tulevasta suunnasta tai parempaa yhdessä pohtimista. Perinteinen ongelmalähtöinen asioihin tarttuminen johtaa usein syytöksiin ja vastasyytöksiin sekä toiminnassa olevien rajoitusten ja resurssipulmien ylikorostumiseen. Joitakin muita tapoja pitäisi yhteistyön luomiseksi olla, mutta mitä?

Nykyaikaiset vuorovaikutus- ja johtamisopit korostavat yhteistä innovointia, ryhmän systeemistä älykkyyttä ja osallistumista. Arkityössä tämä tunnustetaan, mutta selkeistä käytännön keinoista näyttää olevan puutetta. Samaan aikaan ilahduttavan monet toiminnanjohtajat ja projektien vetäjät kokeilevat rohkeasti osallistumiseen houkuttelevia työtapoja. Osa käyttää myös henkilökohtaista työnohjaajaa tai coachia/valmentajaa, jonka kanssa he suunnittelevat toiminnan kehittämistä ja yhteistyökumppaneiden mukaan kutsumista. Kuvaan seuraavassa järjestöjen ammattilaisten kanssa yhdessä sovellettuja käytäntöjä.

Ensimmäisellä sijalla on ratkaisukeskeinen työote. Toiminnanjohtaja voi kääntää havaitsemiaan pulmia ja toiminnan rajoituksia toiveen tai tavoitteen muotoon. Jo 20 vuotta sitten haastavassa asiakastyössä huomattiin, että tämä käynnistää toisen osapuolen oman ajattelun. Kunnioittavasti tehtynä tällainen ratkaisuehdotusten tekemiseen kutsuminen lisää vastuunottoa.

Jos ongelmana on esimerkiksi jäsenistön niukka osallistuminen, toiminnanjohtaja kuulee riittävästi tilanteen hankaluutta, mutta laittaa sitten keskustelukumppaninsa miettimään keinoja jäsenten aktiivisuuden ja osallistumisen nostamiseen. Hän rohkaisee pientenkin keinojen esiin tuloa ja kysyy niistä tarkemmin. Samalla osallistujat voivat jo sopia käytännön toimista idean toteuttamiseksi. Uusin neurofysiologinen tieto vahvistaa, että tämä lisää henkilöiden aivojen eri osien välistä ”kuhinaa” ja tuottaa hyödynnettävää pohdintaa. Vastaavasti syyttely ja jatkuva ongelmien kertaaminen aktivoi sellaiset aivojen alueet, joihin ovat varastoituneet negatiiviset kokemukset, loukkaukset ja moitteiden kohteena olemiset.

Taitava toiminnanjohtaja pyytää johtoryhmän ja/tai jäsenistön edustajat yhteiseen tapaamiseen kutsulla, joka on jo muotoiltu tavoitteen suuntaiseksi, esimerkiksi ”Tervetuloa ideoimaan, miten voimme selkiyttää projektinvetäjän ja johtoryhmän sekä jäsenten rooleja sekä lisätä uusia toimintamuotoja ohjelmaamme. Toivon, että mietit teemaa etukäteen ja valmistaudut esittämään ideoitasi”.

Toiminnanjohtaja voi myös kysyä jäsenistöä edustavalta ryhmältä, miltä toiminta voisi näyttää kahden vuoden kuluttua jos kaikki olisi mahdollista. Tilanteen voi käynnistää helpolla ”jäänsärkijällä” eli virittäytymis- tai tutustumistehtävällä, johon on miellyttävää osallistua. Kun tilanne on lämmennyt, päästään työskentelyn makuun. ”Arvostava haastattelu” ja muut tulevaisuuslähtöiset tai dialogiset menetelmät tuottavat ehkä ensin suurisuuntaisia ehdotuksia. Niitä kuuntelemalla ja konkretisoimalla (”Mikä olisi ensimmäinen askel tuohon suuntaan? Kuka vois olla aktiivinen tuossa? Mitä voisit itse tehdä?”) voi kuitenkin päästä yhdessä eteenpäin. Samalla nämä menetelmät luovat kokemuksen yhteisestä, tärkeästä asiasta.

Järjestöelämä ei ole koskaan liian helppoa eivätkä edellä lyhyesti kuvatut menetelmät ole oikotie ikuiseen onneen. Toisaalta; jos kerran hyviä työtapoja on keksitty, niin miksi emme helpottaisi tavoitteidemme saavuttamista? Jos olisin coachisi, kysyisin: Mitä voisit seuraavaksi tehdä? Mitä sinulle ja toiminnalle merkitsisi, jos saisit yhteistyökumppanisi entistäkin paremmin toimintaan mukaan?

Harri Hirvihuhta
organisaatiokonsultti

Artikkelin kirjoittaja työskentelee coachina, työnohjaajana ja kouluttajana Voitava Oy:ssä ja Ambitio Group Oy:ssä. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus ratkaisukeskeisestä työtavasta. Hän toimii myös Helsingin yliopiston Palmenian työnohjaajakoulutuksen ja valmentajakoulutuksen johtoryhmässä sekä esimiesten kouluttajana. Internetsivut: www.voitava.fi ja www.ambitio.fi

Tärkeimmät kirjat: Coaching – valmenna ja sparraa menestykseen (2006) Ratkaisun taito (2003) yhdessä Anneli Litovaaran kanssa sekä Työpaikan pelisäännöt ja kuinka ne tehdään (2004) Tapani Aholan ja Ben Furmanin kanssa. Lisäksi työyhteisöä ja johtamista käsitteleviä artikkeleita alan lehtiin sekä Valtiokonttorin Ratkaistaan yhdessä – materiaalin tuottamiseen osallistuminen.

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje