Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta


Paikallisuus identiteetin lähteenä

Aaro Harju


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti 25.9.2006


David Byrnen (2001) mukaan paikallisuus tarkoittaa kulttuurisen tason ja paikallisen fyysisen läheisyyden muodostamaa vuorovaikutusverkostoa. Paikallisuuden erottaa globaalista tasosta juuri kulttuurinen ja historiallinen traditio sekä fyysinen läheisyys, joka mahdollistaa konkreettisen vuorovaikutuksen.


Paikallisuus ja alueellisuus ovat olleet Suomessa perinteisesti identiteetin lähteitä. Ihmiset ovat asuneet lähellä toisiaan, eläneet tiiviissä vuorovaikutuksessa, avioituneet eri sukujen kesken ja kasvattaneet uusia sukupolvia sosiaalistaen heitä omiin yhteisöihinsä mutta myös omaksuen uusia kulttuurisia piirteitä yhteisöön muuttaneilta ihmisiltä. Näin on syntynyt auralaisuus ja laajemmin varsinaissuomalaisuus tai lempääläläisyys ja hämäläisyys vuosisatojen aikana.


Paikallisuus on mielletty Suomessa toisaalta maaseutuun ja toisaalta Helsinkiin liittyväksi asiaksi. Niissä on nähty vahvoja paikallisia ja kovasti erilaisia erityispiirteitä. Maaseudun merkitys paikallisidentiteettiä luovana tekijänä vähenee kaupungistumisen myötä. Vastaavasti kaupunkilaisuuden merkitys kasvaa. Nykyisin olisi kuitenkin tärkeää puhua laajemmin muustakin kaupunkimaisesta paikallisuudesta kuin vain helsinkiläisyydestä. Mitä on espoolainen tai iisalmelainen paikallisuus? Näitä olisi hyvä nostaa vähitellen esiin, jotta tämän ajan paikallisuuden moni-ilmeinen kirjo tulisi oikealla tavalla esille.


Suomalaisessa retoriikassa maaseutu on nähty onnelana, jossa ihmiset voivat elää tasapainoista elämää toisin kuin kaupungeissa, joihin liittyvät kaikki mahdolliset ihmisiä kiusaavat ongelmat. Viime vuosina puhe on muuttunut. Kaupunkilaisuudesta ja suomalaisien mittapuun mukaan suurkaupunkilaisuudesta on tullut in. Suurimmista kaupungeista on alettu puhua kasvukeskuksina, jotka synnyttävät kriittisen massan avulla uusia innovaatioita ja toimivat maan talousvetureina. Ari-Veikko Anttiroiko (1999) onkin osuvasti todennut, että kun aikaisemmin ratkottiin kaupungistumisen ongelmia, nyt korostetaan kaupunkien uudistavaa ja taloudellista hyvinvointia tuottavaa roolia


Asuu ihminen maaseudulla tai kaupungissa, lähiyhteisö muovaa hänen identiteettiään. Kun Suomessa on alkanut löytyä tasapaino maaseutumaisuuden ja kaupunkimaisuuden välillä, niiden erilaista identiteettiä synnyttävä merkitys ymmärretään toivottavasti aikaisempaa tasapuolisemmin. Jos ja kun näin käy, kyseessä on vain positiivinen asia. Elämän kirjo rikastuu, kun sallitaan entistä enemmän erilaisuutta ja kun annetaan erilaisten identiteettien kukoistaa. Luovuus lisääntyy, ja siitä hyötyvät sekä ihmiset henkilökohtaisella tasolla elämän sisällön rikastumisena että koko kansakunta kulttuurisena ja taloudellisena menestymisenä.


Kansalaisjärjestöt ovat olleet Suomessa ihmisten identiteettien rakentajia omissa paikallisyhteisöissään. Tähän työhön uusi aika antaa lisääntyviä mahdollisuuksia. Tämä vaatii järjestöiltä rohkeutta kohdata erilaisia ihmisiä, antaa heille tilaa toimia ja tukea heitä paikallisten identiteettien edelleen rikastamisessa.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje