Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta


Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset

Aaro Harju


*Pääkirjoitus, Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti 18.9.2007


Valtioneuvosto antoi asiasta keväällä hyvän periaatepäätöksen. Päätöksen sisältö on vahvasti järjestöjen toimintamahdollisuuksia tukeva ja toiminnan esteiden raivaamiseen pyrkivä. Kymmenen pisteen kysymys tästä eteenpäin on, miten periaatepäätös saadaan muutettua konkreettisiksi päätöksiksi ja käytännöiksi. Tämä on uuden kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan keskeisin tehtävä.


Periaatepäätöksessä on monia tärkeitä asioita, mutta jos haluaa nostaa esille haastavimmat kysymyskokonaisuudet, ne ovat järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen, järjestöllisen auttamis- ja palvelutoiminnan ja elinkeinotoiminnan suhde sekä yleishyödyllisyyskysymys.


Kansalaisjärjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset on varmistettu nykyisellä tasolla niin kauan kuin rahapeliyhtiöiden yksinoikeusasema säilyy. Mutta säilyykö se? Kukaan ei tiedä varmuudella. Peliyhtiöiden nurkkia nakerretaan lisääntyvässä määrin nettipelaamisen kautta. Lisäksi kansainväliset peliyhtiöt eivät säästele panoksia käydessään oikeutta kansallisella ja EU:n tasolla markkinointi- ja pelilupaoikeuksistaan.
 
RAY, Veikkaus ja Fintoto ovat syntyneet kansalaistoiminnan kentällä keskeisenä tehtävänään juuri kansalais- ja järjestötoiminnan taloudellinen tukeminen. Valtion pitkä käsi on kuitenkin ulottunut myös näille apajille, minkä seurauksena peliyhtiöiden tuotoilla tuetaan myös sellaisia asioita, joiden rahoitus tulisi hoitaa verovaroilla. Pelituottojen käyttö alkuperäiseen perustarkoitukseen nousee tulevina vuosina entistä keskeisemmäksi, jos rahapeliyhtiöiden tuotontekokyky heikkenee.


Toimintaedellytysten parantamiseen liittyvät erilaiset lainsäädäntöön ja säädöksiin liittyvät uudistukset. Näillä muutoksilla, jotka koskevat ilmoitusvelvollisuutta, pienten palkkioiden maksua, kirjanpitoa jne., voidaan helpottaa järjestöjen käytännön toimintaa. Selkeyttämistä kaipaavat myös verotukseen liittyvät asiat, jotka puhuttavat laajasti yhdistystoimijoita eri sektoreilla.


Järjestöllisen palvelu- ja erityisesti auttamistyön ja elinkeinotoiminnan suhteen selkeyttäminen ja siihen liittyvä periaatepäätöksen linjaus järjestöllisen palvelujärjestelmän vahvistamisesta on haastava tehtävä. Kysymyskokonaisuudessa mennään EU-politiikan ytimeen, kilpailuneutraliteettiin markkinoilla. Peruslinjaukset ovat asiassa selkeät. Ne tulevat EU:n lainsäädännöstä ja EY:n tuomioistuinten ratkaisuista, ja ne ovat kansallisen säädösvallan yläpuolella. Mutta – EU:lle tyypilliseen tapaan – säädökset ja linjaukset jättävät monia poikkeamismahdollisuuksia. Kuinka paljon näitä todellisesti on olemassa, voidaanko ja halutaanko niitä käyttää, miten käy yleishyödyllisten palveluiden määrittelyn EU:ssa? Avoimia kysymyksiä on paljon, yksiselitteisiä vastauksia vähän. Asiantuntijoiden tulkinnat näyttävät lisäksi poikkeavan toisistaan.


Järjestötoimijoiden kannalta tärkeintä on, että säädösten kansalliset sovellutusmahdollisuudet selvitetään tarkasti ja hyödynnetään kaikki ne mahdollisuudet, joita on olemassa, jotta ihmisille tärkeät, järjestöjen tuottamat palvelut voidaan tuottaa jatkossakin joko nykyisessä laajuudessa tai miksei laajemminkin. Kyse on yleensä heikommassa asemassa olevien ihmisten tai pienten ryhmien palveluntarpeesta. Joustava ja muuntautumiskykyinen järjestöllisen palvelutoiminta kykenee vastaamaan näihin tarpeisiin suuria järjestelmiä paremmin.


Suomalaisen järjestötoiminnan yksi keskeisimmistä tunnuspiirteistä on yleishyödyllisyys. Se toki pitää muistaa, että kaikki suomalaiset yhdistykset eivät ole yleishyödyllisiä, mutta valtaosa on. Yleishyödyllisyys sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on suomalainen ja pohjoismainen käsite. Euroopan unionin yhteisölainsäädäntö ei tunnista vastaavaa yleishyödyllisyyttä. Yhteisöoikeuden vahvistuminen ja yhteisölainsäädännön lisääntyminen edellyttävät, että olemme koko ajan valppaina, jotta voimme turvata meille olennaisen yleishyödyllisyyden kansallisessa lainsäädännössä ja säädösten käytäntöön soveltamisessa. Sekaannusta asiaan voi tuoda yleishyödyllisyyden määrittelyprosessi EU:ssa palvelutuotannon kohdalla sen vuoksi, että yhteisölainsäädännössä yleishyödyllisyys lähtee erilaisesta tulkinnasta kuin mihin kansalaistoiminnan kohdalla Suomessa on totuttu. Suomalaiset viranomaiset ovat mukana määrittelyprosessissa. Toivottavasti suomalainen traditio ja tulkinta pysyvät esillä, muuten olemme entistä sekavammassa käsiteviidakossa.


Aaro Harju
pääsihteeri
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje