Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta


Järjestöllisen edunvalvonnan ajankohtaisia haasteita

Kerstin Ehnholm


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti 18.9.2007


Mitä yhteistä on yliopistoilla, elokuvatuottajilla ja kansalaisjärjestöillä? Ensi näkemältä aika vähän.

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma on ollut kutkuttavaa luettavaa. Harvoin ovat hallitusneuvottelijat osuneet kansalaistoiminnan näkökulmasta niin naulan kantaan. Harvoin on niin monta ilmassa liikkuvaa uudistusta päätynyt muotoon: hallitus tukee tai hallitus edistää. 


Pettymys on ollut erityisen suuri, kun hallitusohjelman kirjaukset eivät johdakaan konkreettisiin rahoituspäätöksiin. Yliopistoväki vaatii nyt, että kiinteistöjen omistus on annettava (takaisin) yliopistoille, elokuvatuottajat uhkaavat lakolla. Yhdistysten vapaaehtoiset rupeavat sen sijaan miettimään, miten hallituksen lupaukset olisivat sittenkin toteutettavissa vielä suuremmalla vapaaehtoisten ponnistuksella.


Hallitusohjelmaan on kirjattu monta kehittämistoimenpidettä, joita valtio ei voi itse suorittaa. On muun muassa tarkoitus tukea kansalaisten osallisuutta. Mitkä ovat valtion keinot konkreettisesti tässä asiassa? Tehokkain edistämiskeino olisi rahoituksen järjestäminen. Järjestöt vastaavat nykyisellään pääosin omasta rahoituksesta ainakin paikallistasolla. Muutoksia ei tältä osin ole nähtävissä. 


Yhteiskunnan mantra on hyvinvoinnin edistäminen, jonka toteuttajiksi järjestöt huudetaan apuun. Syrjäytymisvaarassa olevien asemaa halutaan parantaa mutta uutta resursointia ei ole edes mietitty. Kaksi mahdollisuutta jää. Joko autettavat maksavat itse tai sitten rahoitus otetaan nykyään toimintaan osallistuvilta. Kumpikin vaihtoehto on yhtä huono.


Eri järjestöryhmät ovat Suomessa perinteisesti hoitaneet oman edunvalvontansa. Vuoronperään lobbarit ovat lähestyneet avustuksista päättäviä ja lainsäätäjiä. Oikeastaan vasta viime eduskuntakaudella järjestöt ovat löytäneet toisiaan. Samalla eri viranomaiset ovat alkaneet ymmärtää, että heidän päätöksillään voi olla merkitys myös järjestöjen arjessa. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma ja sen lukuisat työryhmät toimivat katalysaattorina. Kun istutaan samoissa pöydissä pahin itsekkyys ja itseriittoisuus kaikkoavat. 


Politiikkaohjelman jatkoa mietitään parhaillaan oikeusministeriön koordinoimana. Kirjallista materiaalia löytyy jatkotyöstöä varten. VT Pentti Arajärven kokoama valtioneuvoston periaatepäätös kansalasijärjestöjen toimintaedellytysten edistämiseksi toimii sisällysluettelona tulevalle työlle. FT Aaro Harju on jatkanut periaatepäätöksen konkretisointia käyden neuvotteluja laajan asiantuntijajoukon kanssa toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksestä.


Järjestöt ovat nostaneet esille kysymyksen poliittisesta tahtotilasta. Jos halutaan, että vapaaehtoisuuteen perustuva järjestötoiminta Suomessa jatkuu, on tälle annettava lainsäädännössä erityisasema, jota ei yksittäinen viranomainen voi omilla tulkinnoillaan kumota.  Järjestötoiminnan aseman vahvistaminen vaatii saumatonta yhteistyötä järjestöaktivistien kesken. Oikeusministeriön yhteyteen perustettava kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta antaa yhteistyöllä hyvän alustan.


Kerstin Ehnholm
Yhteysjohtaja
Suomen Liikunta ja Urheilu ry.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje