Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta


Hyvinvointi järjestötyössä

Jaakko Rantala


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 31.5.2006


Kysymys hyvinvoinnista järjestötyössä on tänä päivänä yhtä tärkeä kuin kysymys työhyvinvoinnista ylipäätään. Hyvinvoinnin puute tai jopa työpahoinvointi on yhtä mahdollista järjestötyössä kuin missä tahansa työssä. Järjestötyössä on kuitenkin jotain erityispiirteitä, jotka saattavat vaikuttaa siihen miten hyvinvointia tässä toimintaympäristössä voidaan edistää.


Järjestötyössä on usein kysymys aatteellisesta toiminnasta. Koko toiminnan tarkoituksena on jonkin yhdessä tärkeäksi koetun asian tai mission edistäminen, jolloin kysymystä työhyvinvoinnista ei ehkä edes tulla esittäneeksi. Tärkeän asian eteen tehtävä työ sellaisenaan palkitsee ja epämukavuustekijät voivat jopa antaa lisävoimia päämäärään pyrkimisessä. Järjestön aate tai missio on parhaimmillaan kaikkia mukana olevia yhdistävä tekijä, joka auttaa "yhteisen hiilen" löytymisessä, johon kaikki voivat yhdessä puhaltaa. Mutta jos missiota ei ole muistettu päivittää, vaan se otetaan itsestäänselvyytenä, ei yhteen hiileen puhaltaminen onnistu. Pahimmassa tapauksessa järjestötyöhön oleellisesti liittyvä intohimo kohdistuu yhteisen päämäärän sijaan toisiin toimijoihin.


Olemassaolon tarkoituksen selkeys on missä tahansa työssä keskeinen työhyvinvointiin vaikuttava tekijä, mutta ehkäpä se on sitä järjestötyössä erityisen korostetusti.


Järjestötyölle on myös ominaista, että mukana on hyvin monenlaisia toimijoita; vapaaehtoistyön tekijöitä, rivijäseniä, aktiivisia jäseniä, ohjaajia, luottamushenkilöjohtoa, palkattuja johtajia, palkattuja työntekijöitä jne. Tämä tekee hankalaksi vastata kysymykseen kuka on vastuussa kenenkin hyvinvoinnista. Palkatulla johdolla aina erityisvastuu työntekijöiden hyvinvoinnista, mutta onko heillä myös vastuu siitä, että vapaaehtoistyöntekijät eivät näänny tehtäviensä alle? Entä mikä on luottamushenkilöjohdon vastuu johtajien, työntekijöiden ja vapaaehtoisten hyvinvoinnista? Entäpä mikä on järjestön jäsenistä koostuvan ylimmän päättävän elimen – valtuuston tai edustajiston – vastuu järjestössä toimivien ihmisten hyvinvoinnista.


Koska järjestötyössä tehdään työtä yhdessä yhteisten asioiden eteen, pitäisi vastuun hyvinvoinnistakin jakaantua kaikkien toimijoiden kesken. Palkatulla ja luottamushenkilöjohdolla on omasta asemasta johtuen hyvät mahdollisuudet olosuhteiden kehittämisessä hyvinvointia tukeviksi. Mutta työntekijöillä, ovatpa he sitten palkattuja tai vapaaehtoisia, on toki ”omavastuuosuutensa” niin omasta kuin muidenkin toimijoiden hyvinvoinnista. Sama koskee tietenkin mitä tahansa yhteisöä mutta järjestötyössä tämä omavastuu korostuu.


Kysymystä hyvinvoinnista järjestötyössä voi katsella myös yhteisön kulttuurin ja sen pitkäjänteisen kehittämisen näkökulmasta. Järjestötyö on usein vähemmän säädeltyä kuin työ julkisella tai yksityisellä sektorilla. Siksi kolmannella sektorilla ja sen liepeillä toimivilla ihmisillä on erinomaiset mahdollisuudet hyvinvointia tukevan toimintakulttuurin luomiselle. Voisimme hyvin ottaa haasteeksemme kestävään kehitykseen ja ihmisenä olemisen ehtoihin perustuvan toimintakulttuurin kehittämisen omissa järjestöissämme. Onnistuessamme voisimme näyttää mallia myös muilla sektorilla toimiville.


Jaakko Rantala
opintojohtaja
Opintokeskus Kansalaisfoorumi


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje