YTO-menetelmät ja seuratoiminta

Yhteistoiminnallista työskentelyä eri toimijoiden kesken

Paikalliset eri alojen seurat virittelevät yhteistyötä keskenään. Toisten seurojen toiminta on vierasta aluetta ja ihmisetkin tunnetaan ehkä vain ulkonäöltä. Yhteistyötä tehdään myös alueellisesti ja valtakunnallisesti niin oman järjestön sisällä kuin muiden järjestöjen kanssa. Joskus yhteistyökumppaneina ovat kunta, seurakunta, yritys, oppilaitos tai vaikkapa ESR-hankkeen toimijat. Yhteistyön onnistumista voidaan tukea monenlaisilla yhteistoiminnallisilla menetelmillä. 

Kun kartalle käydään, niin tutuiksi tullaan!

Tämä työtapa sopii käyttöön silloin, kun joukko toisilleen vieraita ihmisiä aloittelee yhteistyötä keskenään. Tilan on hyvä olla sellainen, että mahdolliset pöydät ja tuolit voidaan raivata sivummalle. Työskentelyn ajaksi voidaan myös siirtyä tyhjään saliin tai aulaan. Työskentelyn aikana tarvitaan fläppipaperia, teippiä ja tusseja. Aikaa tarvitaan osallistujamäärästä riippuen muutamia kymmeniä minuutteja. 
  1. Tilaan kuvitellaan kartta. Jos osallistujat ovat saapuneet paikalle eri puolilta Suomena, tarvitaan Suomen kartta. Jos tullaan samalta paikkakunnalta tai alueelta, riittää sen kartta.
  2. Sovitaan, missä suunnassa on pohjoinen, sekä missä kohdassa kartalla on tuttuja kiintopisteitä.
  3. Jokainen menee seisomaan sille kohtaa karttaa, missä oma asuinpaikka sijaitsee.
  4. Kukin kertoo nimensä sekä jotakin asuinpaikastaan ja itsestään.
  5. Kun kaikki ovat esittäytyneet, jatketaan työskentelyä pareittain. Parien asuinpaikkojen tulee olla mahdollisimman kaukana toisistaan.
  6. Parit lähtevät miettimään, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä asuinpaikoilla on.
  7. Jokainen pari esittelee löytyneet yhtäläisyydet ja eroavaisuudet koko ryhmälle. Esittelyn aikana käytetään parin etunimeä aina kun mahdollista, jotta se jäisi kaikille mieleen.
  8. Työskentelyä jatketaan vielä 4-6 hengen pienryhmissä. Ryhmän jäsenten nimistä poimitaan pari kolme yleisintä kirjainta.
  9. Keksitään mahdollisimman monta näillä kirjaimilla alkavaa kuvailevaa sanaa, jotka liittyvät alkaneen yhteistyön tavoitteisiin.
  10. Sanat kerätään fläpeille, jotka kiinnitetään seinälle.
Lopuksi ihaillaan kertynyttä sanakokoelmaa yhdessä. Sanojen pohjalta voidaan vaikka koota yhteistyön motto tai piirtää yhteistyölle vaakuna. Kokoelmaa voidaan tutkailla myöhemminkin ja todeta kuinka tavoitteet ovat toteutuneet.

Seisontavuorot

Tämän työskentelyn tavoitteena on tulla tutuiksi uudessa ryhmässä sekä oppia muistamaan toinen toisensa nimet. Jos tila antaa myöden, istutaan piirissä mieluummin kuin riveissä.
  1. Vetäjä aloittaa kertomalla, että seuraavaksi luetaan joukko väittämiä. Vetäjä pyytää niitä, joiden kohdalla väittämä pitää paikkansa, nousemaan ylös, muut jäävät istumaan.
  2. Vetäjä sanoo istualtaan ensimmäisen väittämän, esimerkiksi "Kaikki jotka kuuluvat nuorisoseuraan nousevat seisomaan". Ohjaaja nousee itsekin, jos väittämä pitää hänen kohdallaan paikkansa.
  3. Vetäjä sanoo positiivisessa hengessä muutaman sanan kulloinkin seisomaan nousseille henkilöille, tai kommentoi väittämää jotenkin.
  4. Vetäjä pyytää seisojia vuorotellen sanomaan nimensä, minkä jälkeen nimensä sanonut saa istua.
  5. Vetäjä sanoo seuraavan väittämän ja näin jatketaan, kunnes ryhmän jäsenet ovat jo aivan tuttuja keskenään.
Väittämien tulee olla sisällöltään neutraaleja ja hengeltään positiivisia. Syvällisyyttä ei kuitenkaan tarvitse vältellä! Myös hauskoja tai hullunkurisia väittämiä voi ottaa mukaan. Osan väittämistä voi laatia sellaisiksi, että ne kertovat vetäjälle jotain tärkeää ryhmän motivaatiosta tai työtavoista. 

Sana sanalta

Tämän työskentelyn tavoitteena on valmistella käsiteltäväksi tulevaa aihetta. Työskentelyyn tarvitaan fläppipaperi ja tusseja sekä muistiinpanopaperia ja kyniä. 
  1. Vetäjä kirjoittaa fläppipaperille käsiteltävänä olevan aiheen, esimerkiksi "nuorisokahvilan avaaminen".
  2. Aluksi jokainen osallistuja kirjoittaa fläppipaperille yhden sanan, joka liittyy aiheeseen. Jos osallistujia on vähän, voidaan sanoja kirjoittaa parin kolmen kierroksen ajan.
  3. Ryhmä järjestäytyy pareiksi.
  4. Parit keskustelevat fläpille kirjatuista asioista ja kirjaavat mietteensä muistiinpanopaperille.
  5. Jonkun ajan kuluttua parit vaihdetaan. Keskustelua ja muistiinpanojen tekemistä jatketaan.
  6. Pareja voidaan vaihtaa vielä kolmannenkin kerran.
  7. Lopuksi vetäjä kerää muistiinpanot talteen ja tekee niistä yhteenvedon jatkokäsittelyä varten.

Lumipalloefekti 

Tätä menetelmää voidaan käyttää yhteistyön sisällöllisenä alkuvirittelynä, yhteistyön aikana heränneiden kysymysten pohdintaan tai ongelmatilanteiden ja erilaisten näkökulmien käsittelyssä. Työskentelyssä tarvitaan tyhjiä paperiarkkeja ja kyniä. 
  1. Vetäjä pyytää osallistujia istumaan piiriin ja jakaa jokaiselle paperin ja kynän. Isossa joukossa jakaudutaan työskentelyä varten pienryhmiin.
  2. Jokainen kirjoittaa paperin yläreunaan mieltään askarruttavan kysymyksen ja antaa paperin piirissä seuraavalle. Samalla hän saa paperin toiselta vieruskaveriltaan.
  3. Jokainen vastaa saamaansa kysymykseen ja antaa sen jälleen seuraavalle, joka täydentää vastausta, vastaa omalla tavallaan, tuo vastaukseen uuden näkökulman tai kommentoi muulla tavoin.
  4. Näin jatketaan, kunnes jokainen saa oman paperinsa takaisin.
  5. Kukin lukee paperilleen kertyneet vastaukset ja kommentit ja mahdollisesti lisää vielä omia kommenttejaan.
  6. Kertyneistä kysymyksistä, vastauksista ja kommenteista käydään yhteinen keskustelu ja päätetään jatkotoimista. Keskustelussa esitetyt ajatukset jäävät vaikuttamaan yhteistyön taustalle. Vetäjä voi myös kerätä paperit ja tehdä niistä yhteenvedon myöhempää käyttöä varten. 

Aivoriihessä ajatusjyvät puidaan

Aivoriihimenetelmä edistää ryhmän aktiivisuutta ja auttaa sitoutumaan työskentelyyn. Aivoriihen avulla saadaan esiin aiheeseen liittyviä ideoita, jotta niistä päästään keskustelemaan. 

  1. Vetäjä jakaa osanottajajoukon jopa kymmenen hengen aivoriihiryhmiin.
  2. Ryhmä valitsee keskuudestaan kirjurin ja kaikki aiheeseen liittyvät ideat tuotetaan fläpeille.
  3. Vetäjä ilmoittaa teeman, jota ryhmät käsittelevät. Se voi olla hyvin yksinkertainen, kuten mitä tiedätte tästä asiasta, tai laajempi, kuten mikä on yhteistyömme tämän vuoden keskeisin tavoite.
  4. Vetäjä pyytää kirjaamaan kaikki esitetyt ideat sellaisenaan fläpeille. Tässä vaiheessa kritiikin esittäminen, kommentointi, analysointi ja tulkinta on kiellettyä.
  5. Ideointivaiheen jälkeen kaikki fläpit kiinnitetään seinille
  6. Niistä valitaan parhaat ideat jatkokäsittelyä varten.
Valinta jatkokäsittelyyn voidaan tehdä esimerkiksi siten, että jokaisella työskentelyn osallistujalla on käytössään viisi pistettä. Pisteet jaetaan ideoille tukkimiehen kirjanpidon tapaan merkitsemällä. Toinen tapa työstää ideointia eteenpäin on, että pienryhmissä ideat ryhmitellään valmiiksi. Pienryhmät esittelevät ryhmittelynsä muille keskustelun ja jatkokäsittelyn pohjaksi.

Fläpeille kirjattuja ideoita ei henkilöidä missään vaiheessa, joten aivoriihimenetelmä on turvallinen tapa osallistua työskentelyyn.

Porinakahvilassa kirjoillaan pöytäliinoja! 

Porinakahvilan tavoitteena on kehitellä ideoita yhteisen ryhmäkeskustelun avulla. Tila jaetaan kahvilapöydiksi. Jokaiseen pöytään laitetaan vaalea paperipöytäliina, johon voi kirjoittaa. Lisäksi pöytiin varataan värikyniä ja juotavaa, ehkä jotain purtavaakin.
  1. Vetäjä kirjoittaa jokaiseen pöytäliinaan kysymyksen tai teeman, jota pöydässä pohditaan. Teema voidaan jättää myös ensimmäisen pöytään tulevan ryhmän päätettäväksi.
  2. Vetäjä jakaa osallistujat pöytiin siten, että ryhmät edustavat yhteistyön osapuolia mahdollisimman monipuolisesti.
  3. Jokainen pöytäkunta valitsee keskuudestaan isännän tai emännän.
  4. Pöydät keskustelevat omasta aiheestaan 10 min.
  5. Kaikki pöydän ääressä istuvat voivat kirjoittaa ja piirtää pöytäliinaan keskustelun aikana.
  6. Kun aika on kulunut, vetäjä pyytää kaikkia paitsi isäntiä ja emäntiä siirtymään seuraavaan pöytään.
  7. Uudessa pöydässä edellisen ryhmän isäntä tai emäntä esittelee ryhmän keskustelun. Aikaa on 5-10 minuuttia.
  8. Tämän jälkeen pöydälle valitaan uusi isäntä tai emäntä.
  9. Aloitetaan uusi keskustelu, jossa aihetta työstetään eteenpäin. Aikaa käytetään noin 10 minuuttia. Myös uuden keskustelun aikana kirjoitetaan ja piirretään ajatuksia pöytäliinaan.
  10. Kun aika on kulunut, vetäjä pyytää jälleen muita paitsi isäntiä ja emäntiä siirtymään seuraavaan pöytään.
  11. Kun kaikki pöydät on käyty läpi, kaikki ovat keskustelleet kaikista aiheista.
Työskentelyn vetäjä ei osallistu pöytäkuntiin, vaan käy seuraamassa keskusteluja kaikissa pöydissä. Lopuksi hän voi vielä tehdä käydyistä keskusteluista yhteenvedon. Yhteisesti päätetään jatkotoimista. 

Tavoitteenne ... resurssinne ... TOTEUTUS!

Tämä työskentelytapa sopii yhteistyön suunnitteluun ja kehittämiseen. Työskentelyssä tarvitaan fläppipaperia, tusseja ja teippiä.
  1. Ensin määritellään aihealue, jolla liikutaan.
  2. Seuraavaksi jakaudutaan 3-6 hengen pienryhmiin siten, että ryhmissä on edustajia kaikista yhteistyön osapuolista.
  3. Kootaan fläppipaperille ideoita tavoitetilasta: millaista sitten on, kun asiat ovat todella hyvin! Tarvitaan konkreettisia ja villejäkin ideoita. Aikaa on 10 minuuttia.
  4. Kaikki ideat kirjataan ilman kritiikkiä, vetäjä kannustaa ryhmiä tuottamaan mahdollisimman paljon ideoita.
  5. Kun ideointivaihe on ohi, siirrytään historiavaiheeseen: uudelle fläpille kerätään mahdollisimman paljon tietoa siitä, mitä ryhmässä jo osataan ja mihin kaikkeen yhdessä pystytään. Luetellaan kaikki yhteiset taidot, voimavarat ja resurssit. Aikaa on 10 minuuttia.
  6. Teipataan kaikki yhteisesti tuotetut fläpit seinälle.
  7. Kaikki kulkevat lukemassa kaikkien tuotokset.
  8. Kolmannessa vaiheessa keskitytään konkreettisen suunnitelman tuottamiseen. Jokainen ryhmä valitsee ensimmäisen vaiheen tavoitetiloista yhden, joka on ryhmän mielestä toteuttamisen arvoinen ja johon voidaan itse vaikuttaa.
  9. Ryhmä suunnittelee toteuttamisen vaiheet ja aikataulun selkeinä, konkreettisina tekoina, ei pyrkimyksinä tai tavoitelauseina.
Kolmannessa vaiheessa on erittäin tärkeää, että ryhmät tekevät työtä tosissaan ja ovat valmiita sitoutumaan suunnitelmien toteuttamiseen. Tähän vaiheeseen varataan riittävästi aikaa, 20 minuuttia - 2 tuntia. On tärkeää myös todeta, että osaamista ja resursseja on jo paljon ja että suunnitelmien toteutumiseen voidaan itse vaikuttaa! 

Toteutumista seurataan toteamalla säännöllisin väliajoin, mitä on jo saavutettu. Pienetkin positiiviset muutokset on tärkeää huomata. Reilusti voidaan myös todeta, mitkä asiat jätetään toteuttamatta.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje