YTO-menetelmät ja seuratoiminta

Seuratoiminnan kehittäminen

Seura toimii säännöllisesti ja järjestää monenlaista - silti jotain tuntuu puuttuvan. Vetäjät väsyvät, ehkä turhautuvatkin, tarvitaan uusia tekijöitä ja uusia ideoita. Kehittämistoimikunta perustettiin jo innovaatioita keksimään. Vaikka kukko ei käskien laulakaan, voidaan ideoita herutella monella tavalla.

Asia kertaa kaksi

Työskentelyn tavoitteena on hahmottaa seuran toimintatapoja ja vuorovaikutusta. Työskentelyyn tarvitaan muistilappuja ja kyniä.
  1. Vetäjä jakaa muistilaput ja kynät.
  2. Vetäjä pyytää osallistujia kirjoittamaan lapuille kaksi asiaa tietyistä omaa aihealueista, yhden kutakin lappua kohden.
  3. Vetäjä kirjoittaa aihealueet taululle:
    • mihin olen tyytyväinen
    • asiat, joista pitäisi puhua, mutta ei puhuta
    • mikä minua inspiroi
    • mikä aiheuttaa kaaosta
  4. Kun asiat on kirjoitettu, vetäjä kerää laput, ryhmittelee ne aihealueittain pinoiksi ja sekoittaa pinot.
  5. Vetäjä kirjoittaa taululle asian kerrallaan. Ensin kirjoitetaan mieluiset asiat, sitten vaietut asiat jne. Koko ajan keskustellaan.
  6. Lopuksi vetäjä tiivistää keskustelun ydinkohdat ja yhteisesti päätetään jatkotoimista.
Tämän työskentelyn vetäjä voi olla oman seuran jäsen tai joku ulkopuolinen. Työskentely alkaa nimettömyyden turvin, mutta jatkuu avoimen keskusteluna. Näin käsittely on turvallista, kun ongelmia ei henkilöidä missään vaiheessa. Työtapaa voidaan käyttää silloin, kun toiminta polkee paikoillaan tai aktiivisia toimijoita uhkaa väsyminen.

Valitse nurkkasi!

Tämän työtavan tarkoitus on valita oma mielipide annetuista vaihtoehdoista ja käydä keskustelua vaihtoehtojen eduista ja haitoista. Työskentelyyn ei välttämättä tarvita mitään välineitä, mutta selvyyden vuoksi voidaan käyttää muistipaperia ja teippiä. 
  1. Vetäjä valmistelee työskentelytapaa kertomalla, että seuraavaksi toimitaan kuten testissä, jossa on pakko valita yksi vaihtoehdoista A, B, C tai D.
  2. Sovitaan tai merkitään lapuilla huoneen nurkat kirjaimilla A, B, C ja D.
  3. Vetäjä pyytää ryhmäläisiä siirtymään huoneen keskelle
  4. Vetäjä kertoo tilanteen ja siihen liittyvät neljä väittämää. Vetäjä kertoo myös, mikä väittämä vastaa mitäkin kirjainta. Väittämät voi myös kirjoittaa lapuille, ja teipata omiin nurkkiinsa.
  5. Tämän jälkeen osallistujat valitsevat mieluisimman vaihtoehdon ja menevät siihen nurkkaan, jonka kirjainta vaihtoehto edustaa.
  6. Vetäjä kyselee kustakin nurkasta, miksi juuri se valittiin.
  7. Käydään myös keskustelua nurkissa ja nurkkien välillä.
Tällä tavalla voidaan käsitellä useampiakin väittämiä peräkkäin. Menetelmä sopii käyttöön myös silloin, kun keskustelu velloo useiden vaihtoehtojen välillä, eikä niiden käsittelyssä tahdota päästä eteenpäin. Näin voidaan valita yksi yhteinen vaihtoehto tai niiden välinen kompromissi jatkokäsittelyyn.

Mitä yhteistä on...?

Ratkaisua kaipaavaa ongelmaa voidaan pohtia vertaamalla sitä johonkin esineeseen ja miettimällä mitä yhtäläisyyksiä ja eroja ongelmalla ja esineellä on. Esine voi olla mikä tahansa: banaani, oksa, joki, moottorisaha - vaihtoehtoja on loputtomiin. Oleellista on valitun esineen avulla ohjata ajattelu pois totutuilta urilta ja antaa mielikuvitukselle mahdollisuus. Aluksi hulluiltakin tuntuvien yhdistelmien kautta on mahdollista keksiä jotain aivan uutta, mikä kenellekään ei olisi tullut mieleenkään perinteiseen tapaan pohtimalla.

Synektiikkaa kolmessa näytöksessä

Sana synectics on peräisin kreikankielestä. Se tarkoittaa toisilleen vieraiden elementtien yhdistämistä. Tässä työtavassa yritetään etääntyä ratkaistavana olevasta ongelmasta ja tarkastella sitä eri näkökulmista. Työskentelyn osallistujat jaetaan 4-5 hengen pienryhmiin.

Ensimmäinen näytös: 

  1. Aluksi kukin saa miettiä hiljaa mielessään vetäjän antamaan ajankohtaiseen aiheeseen liittyvää kysymystä, joka on kullakin päällimmäisenä mielessä ja ratkaisua vailla. Ongelmaa ei sanota ääneen.
  2. Ryhmä valitsee yhden jäsenistään haastateltavaksi.
  3. Ryhmä valitsee myös puheenjohtajan, jonka vastuulla on istunnon eteneminen, aikataulusta huolehtiminen ja muistiinpanojen tekeminen. Puheenjohtaja ei osallistu varsinaiseen luovaan työhön.
  4. Varsinainen työskentely alkaa siten, että haastateltava kuvaa miettimänsä ongelman lyhyesti. Muut tekevät tarkentavia kysymyksiä.
  5. Lopuksi haastateltava esittelee oman ihanneratkaisunsa tyyliin: "Olisi hienoa, jos..."

Toinen näytös: 

Puheenjohtaja päättää, milloin ryhmä tietää tarpeeksi, jotta voidaan siirtyä toiseen näytökseen. Haastateltava tuntee ongelman sisällön ja keskittyy siihen. Muiden ei tarvitse tuntea ongelman yksityiskohtia, vaan he paneutuvat ongelmaan avoimin mielin ja yrittävät löytää parempia ratkaisuvaihtoehtoja. 
  1. Ryhmän jäsenet esittävät nopeassa tahdissa 20-40 mahdollista ratkaisua, ideaa tai vaihtoehtoa. Ne voivat olla myös hulluja ja epätyypillisiä.
  2. Haastateltava seuraa ratkaisuehdotuksia ja arvioi niitä avoimin mielin.
  3. Tarvittaessa haastateltava voi muotoilla ongelman uudelleen.
  4. Puheenjohtaja kirjaa ratkaisuehdotukset muistiin.
  5. Haastateltava valitsee yhden esitetyistä ehdotuksista ja kertoo, miksi se miellyttää häntä.

Kolmas näytös:

  1. Haastateltava pyytää apua ehdotuksen toteutustavan keksimiseen.
  2. Ryhmän jäsenet kertovat ideoitaan ja puheenjohtaja kirjaa ehdotukset ylös.
  3. Kun ideoita on kertynyt riittävästi, haastateltava valitsee yhden esitetyistä toteutusideoista ja kertoo siitä kolme hyvää puolta.
  4. Haastateltava pyytää apua sen muuntamiseksi vielä käyttökelpoisempaan muotoon.
  5. Ryhmä jatkaa valitun toteutuksen ideointia ja puheenjohtaja kirjaamista.
  6. Puheenjohtaja kirjaa ratkaisun ja sitä seuraavat toimenpiteet paperille haastateltavan sanelemassa muodossa.
Kun kolme näytöstä on käyty pienryhmissä läpi, ongelmat ja kehitetyt ratkaisutavat käsitellään vielä yhteisesti. Työskentelyn tulokset jätetään hautumaan osallistujien mieleen seuraavaan kokoontumiskertaan, jolloin päätetään yhteisesti jatkotoimista.

Ennakointidialogi - muistellaan seuratoiminnan tulevaisuutta

Tulevaisuuden muistelussa eläydytään tulevaisuuteen. Hyvän tulevaisuus ja sen muistelu luo perustan keskustelulle ja toiminnan kehittämiselle. Työskentelyn vetäjä jakaa osallistujat kahteen ryhmään. Ensin ykköset pohtivat ääneen vetäjän esittämiä kysymyksiä: 
  1. Kuvitellaan, että on kulunut vuosi tästä päivästä ja asiat ovat nyt aika hyvin. Miten ne ovat sinun kannaltasi?
  2. Mitä itse teit myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi ja mistä sait tukea. Millaista tukea sait?
  3. Mistä olit huolissasi silloin vuosi sitten, ja mikä sai huolesi vähenemään?
Kun ykkösryhmä on muistellut hyvää tulevaisuuttaan, saamaansa tukea, nykyhetken huolia ja niiden vähenemistä, haastatellaan kakkosryhmän jäseniä. Heiltä kysytään yhtä kauas tulevaisuuteen eläytyen:
  1. Mitä kakkosryhmäläiset olivat tehneet ykkösryhmän haastateltavilta kuullun hyvän tulevaisuuden tueksi?
  2. Mistä he olivat itse saaneet tukea?
  3. Mitkä olivat olleet heidän huolensa vuotta aikaisemmin ja mitkä asiat olivat saaneet heidän huolensa vähenemään?
Vetäjän tehtävä on rohkaista osallistujia eläytymään tulevaisuuteen ja auttaa osallistujia kysymysten avulla pohtimaan hyvään tulevaisuuteen johtanutta kehitystä. Tulevaisuutta kuvataan mahdollisimman konkreettisesti. Vetäjä myös esittää tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä: mitä vielä, miten, miltä se tuntuu jne.

Tässä työskentelytavassa ei määritellä ongelmia, vaan osallistuja puhuvat omista lähtökohdistaan. Puheenvuoroja ei kommentoida, jotta jokainen pystyy paneutumaan toisen näkökulman kuuntelemiseen. 

Työskentelyssä on hyvä olla mukana kirjuri, joka kirjaa ryhmien tulevaisuudenkuvat. Muistelun lopuksi sovitaan, mitä osallistujat jatkossa tekevät halutun tulevaisuuden saavuttamiseksi. Työskentely päätetään kokoamalla yhteisesti sovitut asiat, sopimalla etenemisestä ja työnjaosta sekä kehityksen seurannasta.

Konsultointia kolmella ryhmällä

Tämän työtavan tavoitteena on käsitellä rakentavasti jotain seuratoimintaan liittyvää laajempaa ongelmavyyhtiä, johon ei ole yksiselitteistä oikeaa vastausta. Työtapa opettaa kuuntelemaan ja auttamaan toisia. Samalla se edistää ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Työskentelyssä tarvitaan muistiinpanovälineet. 
  1. Vetäjä jakaa ryhmän kolmeen pienryhmään ottamalla luvun kolmeen tai jollain muulla satunnaismenetelmällä.
  2. Pienryhmille annetaan arpomalla järjestysnumero. Ykkösryhmä nimetään ongelmaryhmäksi ja kakkosryhmä konsulttiryhmäksi. Kolmosryhmä toimii tarkkailijoina.
  3. Ongelmaryhmä sopii keskenään jonkun seuratoiminnan ongelman, joka askarruttaa ryhmän jäseniä. Valmista ratkaisua ongelmaan ei ole.
  4. Ryhmät järjestäytyvät istumaan pöydän ääreen siten, että ongelma- ja konsulttiryhmä istuvat kasvotusten ja tarkkailijat jakautuneina pöydän molemmille sivuille.
  5. Vetäjä antaa tarkkailijaryhmän jäsenille muistiinpanovälineet. Puheenjohtaja tekee muistiinpanoja itsekin.
  6. Jokaiselle tarkkailijalle nimetään oma tarkkailtava joko ongelma- tai konsulttiryhmästä. Tarkkailija tekee muistiinpanoja, jotta hän voi antaa tarkkailtavalle suullista palautetta keskustelun lopussa.
  7. Ongelmaryhmä kertoo ongelmansa konsulttiryhmälle.
  8. Konsulttiryhmä esittää ongelmaryhmälle kysymyksiä ja täsmennyspyyntöjä.
  9. Puheenjohtaja tekee tarvittaessa lisäkysymyksiä, pitää keskustelun asiassa ja muistuttaa ryhmien jäseniä heidän roolistaan.
  10. Kun keskustelu on käyty, puheenjohtaja pyytää tarkkailijoita antamaan tarkkailtavilleen palautetta. Puheenjohtaja muistuttaa, että palautetta annetaan tarkkailtavan osallistumisesta keskusteluun, ei hänen persoonastaan. Tarkkailijat voivat kommentoida myös käsiteltävänä ollutta ongelmaa.
  11. Lopuksi puheenjohtaja tekee suullisen yhteenvedon keskustelusta ja yhteisesti päätetään jatkotoimista.
Tässä työtavassa on tärkeä oivaltaa, että konsulttiryhmän tehtävänä ei ole tarjota valmista ratkaisumallia esitettyyn ongelmaan. Tarkoitus on saada kaikki kolme ryhmää pohtimaan ongelmaa mahdollisimman monipuolisesti. Tarkkailijaryhmää käyttämällä nostetaan esille myös vuorovaikutuksen merkitys yhtenä seuratoiminnan osatekijänä.

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje