Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta


Välittävät verkostot

Aila-Leena Matthies, Ulla Kotakari, Marianne Nylund (toim.)
Vastapaino
Tampere 1996, ISBN 951-768-001-5


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on artikkelien kirjoittajien.


Hyvinvoinnin sekatalous ja suomalaiset välittävät organisaatiot
(Aila-Leena Matthies)

Mitä hajanaisemmaksi jälkiteollinen yhteiskunta murenee, sitä riittämättömämmiksi käyvät perinteiset jäsentämismallit. Niissä pitäytyessään monet järjestelmät ja järjestöt ovat syöneet omat eväänsä – olipa kysymys ideoista, rahoituksesta, kohderyhmästä tai koko toiminnan oikeutuksesta. Ihmisten on ollut pakko etsiä elämäänsä selviytymismalleja, joissa yhdistellään erilaisia ja vaihtuvia voimavaroja. Tarvitaan avoimempaa näkökulmaa, joka hahmottaa myös sektorien väliin jäävien alueiden mahdollisuuksia.


Julkisen sektorin ja markkinoiden toimintamallien rinnalle nousi kansainvälisessä keskustelussa jo 1970-luvulla ”toisin toimimisen alue”, joka sai nimekseen kolmas (epävirallinen, harmaa) sektori. Kolmannen sektorin potentiaalit taas ovat olennainen osa ajankohtaista hyvinvoinnin sekatalouden (welfare mix) toteuttamista. Käytännössä kyseinen ohjelma pyrkii lisäämään kansalaisjärjestöjen, omaisten, vapaaehtoistyön, säätiöiden, kirkkojen ja yksityisten yrittäjien panosta sellaisten palvelujen tuottamisessa, joista tähän asti on vastannut julkinen sektori. Hyvinvoinnin sekataloutta analysoitaessa tutkijat painottavat kuitenkin eri sektoreiden riippuvuussuhteiden monimutkaisuutta.


Hyvinvoinnin sekatalouden organisatoriseksi vastineeksi useat tutkijat ovat ottaneet kolmannen sektorin sijasta väljemmän välitason (tai välittävien organisaatioiden) käsitteen. Tämäkin käsite tosin kuvaa valtion, markkinoiden ja kotitalouksien välisiä organisaatioita mutta ei riippumattomana omana sektorina. Välitaso nähdään kokonaisuutena, jonka organisaatiot ovat dynaamisessa kanssakäymisessä eri sektoreihin välittämällä ja yhdistelemällä niiden vaikutteita. Sen katsotaan vastaavan riskiyhteiskunnan haasteisiin vakiintuneita sektoreita paremmin joustavuutensa ja muuntumiskykynsä vuoksi. Välittävät alueet nähdään sosiaalisen talouden sekä uutta luovan työllisyyden mahdollisuutena.


Kuten kaikissa läntisissä demokratioissa, myös Suomesta voi osoittaa kirjon välittäviä organisaatioita eri sektoreiden rajamailta. Sekä perinteiset järjestöt että uudet toimintaryhmät ovat vahvasti riippuvaisia julkisen sektorin toimenpiteistä. Taloudellinen lama on jo käynnistänyt uusia paikallisia toimintamalleja. Niiden syntymekanismi kielii paitsi suomalaisen kansalaistoiminnan perinteestä, myös hyvinvointivaltion, seurakuntien ja järjestöjen yksittäisten työntekijöiden aktiivisuudesta. Välitason organisaatioiden syntyä Suomessa helpottaa se, että tuttuussuhteilla ja henkilökohtaisella imagolla on suurempi paino kuin taustayhteisöllä tai sektorilla. Perhekahvilat, työttömien ruokalat, velkaneuvonnat, äiti-lapsi –ryhmät, omaisten tukiryhmät ja nuorten uudet harrastusmahdollisuudet polkaistaan usein käyntiin sektoreita ylittävinä tuttujen yhteishankkeina.


Adalbert Evers varoittaa ruohonjuuritason liikkeitä ja paikallisia sosiaaliprojekteja poliittisesta vajavuudesta, etääntymisestä liian kauas kunnallisesta politiikan teosta. Hyväksyntä yksittäisen palvelun tuottajaksi ei vielä riitä, ellei sitä kautta päästä vähitellen vaikuttamaan laajemmin palvelujen kokonaisuuteen ja rahoitukseen. Tässä mielessä suomalaisen välitason mallin tuskin tarvitsee hävetä monisäikeistä kytkeytymistään julkiseen sektoriin, vaan siitä voi olla jopa apua.


Yhteiskunnalliset liikkeet, yhdistykset ja hyvinvointivaltio
(Martti Siisiäinen)

Yhteiskunnalliset liikkeet keskittävät yksilöiden sosiaalista voimaa. Ne tuovat dynamiikkaa yhdistysten alueelle, radikalisoivat yhdistyksiä tai vähintäänkin nopeuttavat niiden kehitystä. Otthein Rammstedtin mukaan yhteiskunnallinen liike voidaan määritellä ”protestiksi…, jota kantavat jäsenmäärältään kasvavat ryhmittymät, joiden ei tarvitse olla muodollisesti järjestäytyneitä”.


Yhdistykset edustavat muodollista tapaa organisoida yhteistä toimintaa. Ne ilmentävät järjestäytymistä, jolla pyritään jäsenten yhteisten intressien saavuttamiseen. Yhdistysten kriteereinä voidaan pitää vapaaehtoisuutta sekä toiminnan riippumattomuutta valtiosta. Yhdistyksiä muodostetaan usein silloin, kun pyritään vakiinnuttamaan tai vakauttamaan yhteiskunnallisten liikkeiden luomia kommunikaation muotoja.


Suomalainen hyvinvointivaltio on kehittynyt yhteiskunnallisten liikkeiden, yhdistysten ja valtion instituutioiden välisessä vuorovaikutuksessa. Liikkeet ovat ensin tematisoineet sosiaalisessa hyvinvoinnissa ilmenneitä ongelmia ja puutteita. Seuraavassa vaiheessa on perustettu muodollisia yhdistyksiä edistämään liikkeen jäsenten intressejä poliittisella areenalla. Neuvottelut ovat usein tuottaneet valtiokoneistossa uudistuksia, jotka ovat johtaneet uusien instituutioiden perustamiseen.


Sidney Tarrowin mielestä valtio on olennainen osa ns. poliittista mahdollisuusrakennetta, jossa yhteiskunnallisia liikkeitä voi muodostua. Näissä rakenteissa eri ryhmillä on erilaisia mahdollisuuksia osallistua poliittisten järjestelmien toimintaan. Rakenteissa tapahtuu poliittista (uudelleen)ryhmittymistä. Hallitsevan poliittisen eliitin ja vaihtoehtoisten eliittien välillä on konflikteja, joita haastajat voivat käyttää hyväkseen. Yhteiskunnalliset liikkeet eivät rakennu organisatorisessa tyhjiössä, vaan syntyvät ympäristöön, jossa on ennestään yhteiskunnallisia liikkeitä ja yhdistyksiä. Täten jo olemassa olevien järjestöjen sosiaaliset verkostot luovat edellytyksiä uusien liikkeiden muotoutumiselle.


Kun paineet hyvinvointivaltion, sosiaaliturvan ja julkisten koulutusjärjestelmien purkamiseen ovat suuret, yhteiskunnallisten liikkeiden ja yhdistysten toimintavaihtoehdot määritellään yhä useammin ylhäältä. Valtion viranomaiset pyrkivät siirtämään yhdistyksille koko joukon sellaisia tehtäviä, joista 1970- ja 1980-luvuilla huolehti valtio. Jos tällaisen ”pakotetun vapaaehtoisuuden” suunta jatkuu, järjestelmä on vaarassa menettää parhaan keinonsa hankkia itseään hyödyttäviä kollektiivisia neuvoja. Toistaiseksi yhteiskunnalliset liikkeet ja yhdistykset näyttävät tarjoavan parhaan mahdollisuuden ottaa huomioon myös erilaiset vaihtoehtoiset ratkaisut poliittisen kehityksen ongelmiin.



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje