Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta


3. Projektit muutoksen välineenä – Kenen muutoksen ja minkä muutoksen

Atso Juote, 31.12.2004


*Artikkeli


Määritelmän mukaan projektin tarkoituksena on saada aikaan tavoiteltu muutos. Kansalaisjärjestöissä muutoksia näyttää kuitenkin olevan vaikea saada aikaan. Projektien yhteys muutoksiin näyttäytyy usein epäselvältä. Syitä on useita. Projektien synnyttämisen taustalla olevat motiivit poikkeavat usein projektisuunnitelmissa julkilausutuista. Projektien synnyttämiä innovaatioita on johtamisen näkökulmasta vaikea ennalta tunnistaa ja hallita. Muutoksen toteuttaminen inhimillisessä yhteisössä on sinällään haasteellista, koska uudet tai muuttuneet tehtävät muuttavat myös järjestössä toimivien ihmisten käsitystä omasta itsestään ja olemassa olonsa tarkoituksesta.

Kehittämisen epäselvyys


Projektit voidaan hahmottaa tehtävänsä selkeyden osalta kehittämishankkeiksi, suunnitteluhankkeiksi, toteutus tai käyttöönottohankkeiksi. Kehittämishankkeille on tyypillistä tehtävän epäselvyys, mahdollisten etenemistapojen suuri määrä, projektin jatkuva uudelleen määrittely ja tarve satsata ongelman määrittelyyn. Kehittämishankkeet voi rinnastaa kullan kaivuuseen: löytääkseen kultaa tulee kaivaa monta reikää maahan ja jalostaakseen yhden kultaharkon täytyy tarvittava kultamäärä erottaa monesta tonnista maata. Joku voisi ajatella, että tyhjiä kuoppia ei olisi kannattanut kaivaa tai kaikkea sivukiveä ei olisi tarvinnut louhia. Kullan löytämiseksi ja kultaharkon jalostamiseksi kaikki työ on kuitenkin tarpeen.


Suunnitteluhankkeille tyypillistä on tutkimus- ja selvitystyön suuri määrä sekä jatkuvasti tarkentuva käsitys työn tavoitteesta. Olennaista johtamisen kannalta on varmistaa, että tarvittavat selvitykset on tehty, jotta ei yritettäisi keksi ruutia uudestaan tai jotta ei törmättäisi hanketta toteutettaessa ongelmiin, jotka johtuvat huonosta ongelman määrittelystä.


Toteutus- ja käyttöönottoprojekteille on luonteen omaista selkeä käsitys ratkaistavasta ongelmasta ja varma tieto oikeasta toimintatavasta. Projektin asettajat tietävät, että haluttu tulos saadaan aikaiseksi toimimalla halutulla tavalla. Johdon kannalta keskeistä on varmistaa resurssien riittävyys ja aikataulussa pysyminen.


Projektien johtamisen näkökulmasta olennaista on tunnistaa, minkä tyyppisestä projektista on kyse. Kehittämiseen liittyvät hankkeet poikkeavat suunnittelusta ja toteutuksesta tai käyttöönottohankkeista. Ensimainituissa ei yleensä ole mitään, mitä voitaisiin ennustaa, viimeksi mainituissa puolestaan kaikki on ennalta selvää ja ennustettavaa. Erilaisille projekteille tyypilliset piirteet määrittelevät, mitä niiltä voi odottaa. Usein projekteissa esiintyvät konfliktit liittyvät vääriin odotuksiin: kehityshankkeilta odotetaan selkeitä kuvauksia työn etenemisestä, täsmällisiä tuloksia jne. Luonnollisestikaan tämä ei ole mahdollista.

Projektien piilotehtävät


Projektin asetantaan liittyy aina erilaisia intressejä ja motiiveja. Eräät tutkijat ovat innostuneet puhumaan projektin piilosuunnitelmasta. Tällä he kuvaavat hankkeen taustalla olevia ääneen lausumattomia ajatuksia. Projekti on saatettu perustaa, jotta organisaatioon saataisiin ulkopuolista rahoitusta. Usein hankkeita synnytetään, jotta hyvinä pidetyille työntekijöille saataisiin töitä ja he pysyisivät järjestön palkkalistoilla. Vastaavasti projektit toimivat tarvittaessa hankalien henkilöiden säilytyspaikkoina.

Muutoshankkeet, kurkistukset ja kulissit


Urpo Jalava ja Petri Virtanen ovat esittäneet, että projektit voidaan hahmottaa aidoiksi muutoshankkeiksi, kurkistushankkeiksi ja kulissihankkeiksi. Aidoissa muutoshankkeissa järjestön päätöksentekijät ja sidosryhmät tiedostavat muutoksen tarpeen. Haluttu muutos tai muutoksen taustalla olevat syyt voidaan useimmiten määritellä suhteellisen tarkasti.


Kurkistushankkeista voidaan puhua silloin, kun yhteisö haluaa tunnustella tai kokeilla jonkin uuden ilmiön kanssa työskentelyä tai uutta toimintatapaa. Kokeiluun ei sisälly lupausta kokeilun tulosten käyttöön otosta, ainoastaan ajatus havaintojen tekemisestä. Suomessa on lukuisia esimerkkejä kansalaisjärjestöistä, jotka ovat kehittäneet ja kokeilleet menestyksellisesti uusia toimintatapoja ja sitten luovuttaneet kokeilun tulokset julkisen hallinnon tai muiden järjestöjen toteutettavaksi. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa Mannerheimin Lastensuojeluliiton merkittävä työ äitiysneuvoloiden kehittämisessä.


Kulissihankkeita esiintyy silloin, kun järjestö käynnistää hankkeen rauhoittaakseen sidosryhmien tai oman jäsenistönsä muutosvaatimuksia. Hankkeen lähtökohtana on ajatus, ettei oikeastaan tarvitse muuttua, mutta hankkeen avulla voimme aina osoittaa työskentelevämme muutoksen kanssa. Urheilujärjestöjen keskustelua urheilun eettisistä pelisäännöistä voi tarkastella myös tästä näkökulmasta. Eettisten pelisääntöjen luomista pidetään juhlapuheissa perusteltuna, mutta kun sääntöjen sisältö paljastuu, ilmaantuu lukuisia tahoja, jotka sanovat, etteivät voi luopua oluen myynnistä urheilutapahtumissa, vaikka se onkin selkeästi ristiriidassa eettisten periaatteiden kanssa.

Uudistuminen on hyppy tuntemattomaan


Onnistuneidenkin hankkeiden tulosten hyödyntäminen ja jalkauttaminen on osoittautunut vaikeaksi. Projektin aikana tehtyjä oivalluksia on vaikea ja joskus mahdotonta soveltaa järjestön vakiintuneeseen toimintaan. Uusille toimintatavoille ei löydy tilaa. Yrjö Engeströmin mukaan, muutosta ei voi ymmärtää pelkästään valmiina tarjolla olevan tiedon ja kokemuksen omaksumisena. Työn laadulliselle muuttumiselle on ominaista tietynlainen hyppy tuntemattomaan (emt. 1995). Muutoksen kaikkia ilmenemismuotoja ja seurauksia ei pystytä mitenkään ennakoimaan.


Expansiivisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on yhteisöllistä ja etenee kitkatilasta avoimeen ristiriitaan. Ristiriita tai konflikti on ilmaisu muutoksen tarpeesta. Ristiriidan tunnistettuaan kehittyvä yhteisö ryhtyy hahmottamaan uutta työn kohdetta ja uusia toimintamalleja sekä lopulta soveltaa ja yleistää löydettyjä malleja. Oppimisen loppuvaiheessa uutta toimintatapaa vakiinnutetaan ja arvioidaan. Kyse on vanhan ja uuden toimintatavan kamppailusta. Oma kokemukseni kehitystyöstä kertoo, että minkä tahansa innovaation käyttöönotto vaatii vähintään toimintatavan toteuttamista vähintään kolmeen kertaan. Ensimmäisellä kerralla epäonnistutaan vain koska kukaan ei todellisuudessa tiedä, miten tulisi toimia ja mitä pitäisi osata. Toisella kerralla on mahdollista onnistua rimaa hipoen. Kolmannella kerralla alkavat paljastua todelliset kehittämistarpeet ja toimintatavan hyödyntämättömät mahdollisuudet. Innovaatioita luultavasti hylätään liian nopeasti, Omaa osaamattomuutta pidetään todisteena uuden toimintatavan huonoudesta.

Pako vanhaan muutoksen esteenä


Muutoksen esteenä on yhteisöille ja yksittäisille ihmisille luonnollinen tapa paeta vaikeaksi koettuja toimintatapoja ja tilanteita. Uuden etsimiseen ja opetteluun liittyy aina vaikeutta ja toimimattomuutta. Monet järjestöt eivät päästä ristiriitoja konfliktin asteelle. Näin ne asiallisesti ottaen sammuttavat muutoksen mahdollisuuden jo ennen kokeilua. Jollei ole tiedostettua muutoksen tarvetta, ei myöskään ole aitoa syytä projektille. Monelle yhteisölle on tyypillistä jättää projekti synnyttämät toimintatavat käyttämättä. Ne sysätään järjestön toiminnan ulkopuolella: ”Ihan hyviä innovaatioita, mutta eivät koske meitä.” Näin järjestö palaan toiminnassaan projektia edeltävään toimintatapaan. Ne järjestöt, jotka pyrkivät soveltamaan uusia toimintatapoja vakiintuneeseen toimintaansa, joutuvat käymään kamppailun vanhan ja uuden tavan välillä. Uuteen toimintatapaan liittyy väistämättä uusi käsitys toiminnan tarkoituksesta ja mahdollisuuksista. Valitettavan usein käy niin, että uusi toimintatapa otetaan käyttöön, mutta alistetaan vanhojen tarkoitusten palvelukseen. Tällöin toimintatapojen mahdollisuudet eivät tule käyttöön, eikä tavoiteltua muutostakaan tapahdu. Syntynyt innovaatio ikään kuin latistuu.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje