Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta


5. Projektit ja vapaaehtoiset

Atso Juote, 31.12.2004


*Artikkeli


Suomessa 1,5 miljoonaa kansalaista osallistuu jatkuvasti vapaaehtoistyöhön, useimmat heistä toimivat järjestöissä. Eri tutkimusten mukaan lähes 2 miljoonaa muuta suomalaista olisi valmis osallistumaan vapaaehtoistyöhön, mikäli sopiva tehtävä sattuisi kohdalle. Monien kansalaisten kuvaukset sopivasta toimintamuodosta muistuttavat kuvauksia projektimaisesta työstä: rajatussa ajassa rajallisia tehtäviä.


Yhteisöllisestä velvollisuudesta indentiteettityöhön

Suomalaisten vapaaehtoistyön motiivit ovat sen lähes 150 v. historian aikana muuttuneet. Ennen vapaaehtoistyöhön lähdettiin yhteisöllisen pakon ajamana. Yhteisön jäsenyys edellytti osallistumista yhteisiin talkoisiin, koskivatpa ne urheilua, lasten suojelua tai osuuskaupan perustamista. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisen myötä suuret, monia ihmisiä koskettavat teemat ovat kadonneet. Elämme moninaisten, hajautuvien ja itsenäisesti määrittyvien identiteettien aikaa. Järjestöistä on tullut foorumeita, joissa näitä identiteettejä voi määrittää. Nykyään ihmiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan ratkaistakseen omaan elämään ja elämäntilanteeseensa liittyviä kysymyksiä. Vapaaehtoistyön motiiviksi on muodostunut omaan minäkuvan rakentaminen: se, mitä teen on vastaus kysymykseen kuka olen, mitä osaan, mikä minulle on tärkeää, miltä näytän jne.


Kansalaistoiminta innovaatioiden tuottajana

1900-luvun lopussa käytiin keskustelua ns. kolmannen sektorin – pääasiassa järjestöjen – mahdollisuuksista ottaa hyvinvointiyhteiskunnan tehtäviä hoitaakseen. Kiistatta kansalaistoiminta on ollut erinomainen tapa tunnistaa ihmisten arjessa esiintyviä ongelmia ja synnyttää käytännön läheisiä ratkaisuja niihin. Erilaisilla järjestöillä on ollut merkittävä rooli etsittäessä vaihtoehtoisia ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin, kuten vaikkapa lasten iltapäivähoitoon, vanhusten yksinäisyyteen, päihdeongelmaisten kuntoutukseen jne.


Projektit tarjoavat vapaaehtoisille kiinnostavia paikkoja osallistua yhteiskunnan ja vapaaehtoisten itsensä kannalta merkittävien kysymysten ratkomiseen. Monet vapaaehtoisten motiiveihin liittyvät kysymykset näyttävät ratkeavan projekteissa. Projektityöhön liittyy kuitenkin joitakin sisään rakennettuja ristiriitoja, jotka saattavat osoittautua sudenkuopiksi.


Projektit vapaaehtoisten omistamina

Perinteisesti vapaaehtoistyö samaistetaan ruohonjuuritason kansalaistoimintaan, jossa vapaaehtoiset ovat järjestönsä jäseniä ja ikään kuin täysivaltaisia omistajia yhtäläisille demokraattisilla oikeuksilla. Tämän logiikan siirtyminen projekteihin tarkoittaisi, että projektiin osallistuvat vapaaehtoiset omistaisivat hankkeen ja voisivat säädellä ja muuttaa projektin tavoitteenasettelua ja toteutusta omista lähtökohdistaan. Projektissa olevat työntekijät ovat tässä ajattelussa vapaaehtoisten avustajia ja käskytettäviä. Äärimmilleen vietynä kansalaistoiminnassa toteutuu osallistava demokratia: ne päättävät, jotka tekevät. Monissa järjestöissä on eri projekteissa törmätty ilmiöön, jossa projektia johtava ja toteuttava vapaaehtoisryhmä ajautuu konfliktiin järjestön hallituksen kanssa. Syntyy kamppailu siitä, kumpi projektin omistaa ja kumpi määrittää, mitä projektin tulisi tehdä.


Yhteiskunta ja järjestö vapaaehtoisten toimeksiantajana

Järjestötoiminnan yhteiskunnallistuminen – keskustelu kolmannesta sektorista hyvinvointipalvelujen tuottajana ja kehittäjänä – on johtanut yhteiskunnan rahoituksen kasvuun. Samalla rahoitus on muuttunut yhä enemmän vastikkeelliseksi. Valtion, kuntien, EU:n ja Ray:n rahan saaminen edellyttää toiminnan suuntaamista yhteiskunnan tärkeänä pitämiin asioihin. Tätä vastikkeellista voi halutessaan tutkia Raha-automaattiyhdistyksen nettisivuilla. Monissa sosiaalialan järjestöissä perinteinen kansalaisjärjestön vapaaehtoistyön logiikka on kääntynyt ylösalaisin. Vapaaehtoisista on tullut rahoittajan antaman tehtävän toteuttajia ja järjestön työntekijöistä vapaaehtoisten toimeksiantajia ja jopa esimiehiä. Projektin toteuttamiseen liittyvä kapeahko rooli voi olla juuri sitä, mitä vapaaehtoinen etsii. Samalla se voi olla pettymys, mikäli vapaaehtoinen olettaa asioita junailtavan perinteisen kansalaistoiminnan tavoin ja mikäli hän olettaa omilla mielipiteillään olevan vaikutusta projektin päämääriin ja toimintatapoihin.


Vertaisuuden ja ammatillisuuden jännite

Projekteissa vapaaehtoisten ja palkollisten välillä on melkoinen jännite. Ammattilaisuuteen liitetään usein asiantuntemus ja teoreettinen osaaminen. Palkkaa saava odotetaan tuntevan projektin sisältökysymyksen laajasti ja syvällisesti. Asiantuntemuksen vastakohtana nähdään usein omakohtainen kokemus ja siitä nouseva kyky toimia vertaisena. Palkollisen ja vapaaehtoisen väliin on ikään kuin rakennettu teoreettisen ja opiskellun tiedon ja omakohtaisen kokemuksen ristiriita. Todellisuudessa kokemusperäisen ja teoreettisen tiedon ei pitäisi olla ristiriidassa. Onhan hyvä teoria käytännöllinen ja käytäntö ilman teoriaa sokean hapuilua ilman suuntaa. Valitettavan usein kamppailun osapuolilta unohtuu, että hyviä käytäntöön sovellettavissa olevia teoriamalleja on vähän. Kokemuksellisuuden ja teoreettisuuden ajautuessa konfliktiin onkin yleensä kyse arvostukseen liittyvästä kamppailusta. Millä perusteella minä olen tälle yhteisölle arvokas ihminen.


Vapaaehtoisuuden eetokseen kuuluu usein omien taustojen häivyttäminen. Tällöin saattaa jäädä tunnistamatta vapaaehtoisen elämänkokemus, asiantuntemus ja joskus korkea teoreettinen osaaminen. Olen ollut itse todistamassa keskustelua, jossa projektipäällikkönä toimiva vastavalmistunut maisteri neuvoo mielenterveysasioissa vapaaehtoista, joka sittemmin paljastuu yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian erikoislääkäriksi.


Vapaaehtoistyön ja palkkatyön logiikat

Vapaaehtoisia toimivat eri logiikalla kuin ammattilaiset. Usean vapaaehtoisorganisaatiossa unohtuu työlainsäädäntöön liittyvä itsestään selvyydet. Ammattilaiset ovat sopimussuhteessa, tekevät sovittuja asioita sovitussa ajassa ja saavat siitä korvauksen. Mikäli ammattilainen kieltäytyy annetusta tehtävästä, häntä voidaan rangaista, pahimmassa tapauksessa irtisano työstään. Ammattilaisen ajankäyttö on rajattu ja hänen tulee pitää vapaansa ja lomansa sekä saada mahdollisista ylitöistä korvaus.


Vapaaehtoiset puolestaan ovat mukana oman valintansa seurauksena. Heitä ei voi palkita eikä motivoida rahalla. Myöskään heitä ei voi uhata rangaistuksilla sopimusrikkomuksista. Vapaaehtoisen erottaminenkin on usein vaikeaa ja sitä paitsi absurdia. Pikemminkin vapaaehtoinen rankaisee järjestöä eroamalla. Vapaaehtoisuus alkaa, kun vapaaehtoinen päättää ja se loppuu sillä samalla hetkellä, kuin vapaaehtoinen niin päättää. Vapaaehtoinen voi käyttää vapaa-aikaansa ilman rajoituksia tärkeinä pitämiensä asioiden edistämiseen. Vapaaehtoiset usein turhautuvat toimintaan ammattilaisten kanssa samoilla foorumeilla. Ammattilaisten saamaa palkkaa pidetään prostituutiona: miksi tuo saa rahaa siitä, minkä minä teen vapaaehtoisena. Vastaavasti vapaaehtoisen voi olla lähes mahdotonta ymmärtää, miksi ammattilainen ei käytä asian edistämiseen viikonloppua tai kesälomaa, kun vapaaehtoinenkin käyttää.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje