Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta


Paikallisyhdistys lähikuvassa

Yhteydet, rakenne ja toiminta


Voitto Helander
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto
Tampere 2001


*Referaatti


Voitto Helander tarkastelee kirjassaan Paikallisyhdistys lähikuvassa (2001) monipuolisesti yhdistysten toiminnallista ja taloudellista tilannetta ja tekee kiinnostavia vertailuja muihin maihin. Helanderin arvioinneille antaa pohjaa Johns Hopkinsin yliopiston puitteissa tehty kansainvälinen järjestötutkimus, jonka Suomen osuudesta vastasi juuri Helander. Voitto Helander vahvistaa mm. Martti Siisiäisen tutkimuksissa tehdyn havainnon, että kulttuuri-, liikunta- ja harrastusjärjestöjen lukumäärä ja jäsenmäärä ovat kasvaneet viime vuosina.


Näille yhdistyksille on tunnusomaista jäsenlukuna mitattavissa oleva pienuus, painottuminen miespuoliseen jäsenistöön ja sitoutumattomuus ylempään järjestötasoon. Ne ovat luonteeltaan ennen muuta sosiaaliseen yhdessäoloon painottuvia. Toiminnan puolella niiden vapaaehtoispanos jää liikuntayhdistyksiä lukuun ottamatta jonkin verran keskiarvon alapuolelle eikä niiden työllistävä merkitys kohoa palkollisina mitaten kovin korkeaksi. Tunnusomaista toimialan yhdistyksille on myös talouden suhteellinen pienimuotoisuus.


Liikuntayhdistykset edustavat vapaaehtoispanoksen suhteen järjestökentän kärkipäätä. Tulorakenteensa puolesta liikuntaseurat edustavat yhdistyskentän keskiarvoa. Niiden riippuvuus julkisesta rahoituksesta jää Helanderin tutkimuksen mukaan myös varsin pieneksi.


Hyvinvointiyhteiskunnan ydinsektorille sijoittuvien terveys- ja sosiaalijärjestöjen profiilit ovat Helanderin mukaan monin osin suhteellisen lähellä toisiaan. Jäsenmääriensä puolesta terveydenhoitoalan yhdistykset poikkeavat kuitenkin jossain määrin sosiaalipalveluyhdistyksistä. Ne ovat keskikooltaan näitä selvästi suurempia. Kummankin yhdistysalan organisaatiot ovat vahvasti naisvaltaisia yhdistyskeskiarvoihin verrattuna.


Terveys- ja sosiaalialojen yhdistykset mieltävät olevansa ennen muuta palvelujärjestöjä, jotka tuottavat palveluja etenkin yhdistyksen ulkopuolisille, varsin usein maksullisina. Ne korostavat vahvasti haluaan profiloitua voittoa tavoittelemattomina vapaaehtoisjärjestöinä vierastaen ajatusta toimia edunvalvontajärjestönä. Näiden yhdistysalojen voimakas vapaaehtoistoimintapainotteisuus tulee esille siinä, että ne ylittävät selvästi yhdistyskeskiarvot vapaaehtoispanoksen määrissä.


Kansalaistoiminnan luokan periaatteellisena lähtökohtana on ollut kansalaisten oikeuksien puolustaminen tai edistäminen ("civil & advocacy"). Tämä viittaa siihen, että ne toimivat pikemminkin kansalaisten "äänen" käyttäjinä kuin palvelujen tarjoajina. Niiden toiminnassa korostuukin edunvalvonta hieman vahvemmin kuin palvelutehtävä. Tämän yhdistysluokan kohdalla myös korostusero valtakunnallisten liittojen ja paikallisyhdistysten välillä on suuri edellä mainittujen painottaessa edunvalvontaa, viimeksi mainittujen myös muita näkökohtia.


Helander toteaa yhteenvedossa, että suomalaisen kuntarakenteen eriytyminen tulee melko vahvana esille paikallisyhdistysten rakenteellisissa ja toiminnallisissa piirteissä. Kuntien kokorakenne, joka liittyy läheisesti myös niiden urbanisoitumisasteeseen, selittää monilta osin yhdistyselämän luonnetta. Suurten kuntien yhdistyksille tunnusomaisina piirteinä suhteessa pieniin on yleisesti pitemmälle ulottuva järjestörakenteen eriytyminen ja olennaisesti suurempi koko. Niinikään niissä toimivia yhdistyksiä leimaa taloudellisten voimavarojen, tulojen ja palkatun henkilöstön, selvästi suurempi keskimäärä. Myös yhdistyskentän tulevaisuusodotukset ovat suurissa kunnissa pieniä vahvemmat. Sitä vastoin kuntakonteksti ei ainakaan yksiselkoisella tavalla selitä yhdistysten toiminnallisia piirteitä, kuten vapaaehtoisten määrää ja mobilisoitavuutta.


Helander korostaa tutkimuksen lopuksi tärkeää havaintoa. Palkkatyötä lukuun ottamatta paikallisyhdistykset tuottavat lähes yksinään ne inhimilliset voimavarat, jotka ovat kolmannen sektorin käytössä. Niiden osuus kohoaa myös lohkon taloudesta kahden viidesosan vaiheille. Ei ole perusteetonta väittää, että se kehitys ja kaikki ne muutokset, jotka tapahtuvat paikallisyhdistysten piirissä, heijastuvat aina hyvin pitkälle yhdistyskenttään ja samalla koko kolmannen sektorin toimintakenttään.


Toiseksi, nuorten etäisyyttä perinteisestä yhdistystoiminnasta voidaan pitää koko yhdistyslaitoksen tulevaisuutta silmällä pitäen oireellisena ilmiönä. On kuitenkin huomattava, että havainnot koskevat vain muodollista jäsenyyttä ja formaalia yhdistystoimintaa. On mahdollista, että sekä informaalisten organisaatiomuodostumien että yhdistysten kautta toimivien, mutta muodolliseen jäsenyyteen sitoutumattomien määrät jopa kasvavat formaalin yhdistysliitynnän vähetessä. Tämän suuntaiset trendit asettavat uusia haasteita perinteiselle yhdistyslaitokselle.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje