Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta


”Meistä ei koskaan kirjoiteta lehdissä”

Syrjiikö media järjestöjä vai toisinpäin?


Sari Kuvaja, 16.1.2007


*Artikkeli


Vaikka mediajulkisuus ei ole viestinnän eikä edes tiedotuksen ainoita tavoitteita, suurin osa järjestöistä ja muista yhteiskunnallisista toimijoista haluaisi edes joskus ”päästä mediaan”. Tiedotusvälineiden kautta asialle ja järjestölle saadaan huomattavasti enemmän yleisöä kuin tapahtumilla, kirjeillä tai esitteillä.


Mediajulkisuutta ei saavuteta sattumalta, tai jos saavutetaan, uutisoinnin aiheena on yleensä jokin kriisi; ikävä tapahtuma, jonka uutisointi tahraa järjestön mainetta.


Suurin osa organisaatioista pitää omia tai omaan toimintaansa liittyviä asioita tärkeinä ja sellaisina, joista monen muunkin pitäisi saada tietää. Viestijä itse ei kuitenkaan ratkaise aiheen kiinnostavuutta, sen tekevät yleisö ja heitä palveleva media. Useimmat todella kiinnostavat asiat saattavat ylittää julkaisukynnyksen ennen pitkää, mutta miksi jäädä odottamaan? Ylittymistä voi kirittää ammattitaitoisella, proaktiivisella viestinnällä. Työ vaatii tekijänsä; se vaatii aikaa, vaivaa ja jonkin verran tietoa tiedotusvälineiden toimintatavoista.


Toimittajan valintoja eli siis sitä, mistä - ja osittain myös sitä, miten - hän juttunsa kirjoittaa tai tekee, määrittävät ainakin

  • kyseisen päivän uutistarjonta
  • toimittajan oma asema toimituksessa
  • tuotantoaikataulut
  • lehden koko ja tyyppi: onko kyseessä päivittäin ilmestyvä sanomalehti, viikoittainen sanoma- tai uutislehti, aikakauslehti, naistenlehti vai järjestölehti?
  • toimituksen linja: onko lehti poliittisesti tai muuten sitoutunut?
  • juttutyyppi: uutinen, haastattelu, pääkirjoitus, kolumni, reportaasi.

Televisiolla ja radiolla sekä niiden eri kanavilla on omat työtapansa ja tuotantoaikataulunsa, jotka voivat vaihdella paljonkin. Niistä pääsee parhaiten perille kysymällä ja tekemällä tiedotustyötä.


Tiedotusvälineet ovat välillisiä tiedon välittäjiä. Niiden avulla järjestö tavoittelee varsinaista kohderyhmäänsä, yleisöä, joka tiedotusvälineelle tarkoittaa lukijoita, katsojia, joillekin myös mainostajia. Lehdet haluavat palvella lukijoitaan eli omia asiakkaitaan julkaisemalla heitä kiinnostavaa pakettia. Ne myös tuntevat lukijansa varsin hyvin, joten juttuaiheet valitaan ja jutut kirjoitetaan kohderyhmälle osuvalla tavalla.


Järjestössä kannattaa selvittää, ketkä ovat järjestön tai esimerkiksi suunnitteilla olevan kampanjan kannalta tärkeimpiä kohderyhmiä ja mitkä lehdet on suunnattu erityisesti näille kohderyhmille. Joskus saattaa olla tehokkaampaa panostaa jonkin naistenlehden, ammattilehden tai alan harrastajille suunnatun lehden kiinnostuksen herättämiseen kuin pyrkiä valtakunnan tai maakunnan ykköslehden uutissivuille.


Järjestöt käyttävät oman asiansa tukemiseksi ja julkisuuden saavuttamiseksi erilaisia apukeinoja:

  • Yhteistyö ja kampanjat tunnettujen henkilöiden kanssa
  • Lahjoitukset, stipendit, kilpailut
  • Seminaarit, juhlatilaisuudet, konsertit, palkitsemiset
  • Raportit, tutkimukset
  • Omat lehtiartikkelit, mielipidekirjoitukset
  • Lausunnot, julkilausumat, kannanotot
  • Mielenilmaukset, protestit

Kiinnostavan jutun tai uutisen ominaisuuksia on myös analysoitu ja listattu. Listasta voi poimia elementtejä järjestön seuraavan tiedotteeseen:

  • ajankohtaisuus, yllätyksellisyys
  • ristiriidat ja vastakohdat, esimerkiksi: toivo - pelko; syntymä - kuolema; uusi - vanha; viimeinen - ensimmäinen
  • koskettavuus, salaperäisyys, erikoisuus
  • huumori, toisaalta romantiikka
  • kauneus
  • kasvu, muutos, murtuma
  • tunnetut tai muuten kiinnostavat ihmiset
  • rahaan ja talouteen liittyvät asiat
  • tulevaisuus
  • erotiikka

Uutis- tai julkaisukynnyksen ylittämisen tarvitaan siis kiinnostava asia ja ammattitaitoista, pitkäjänteistä viestintää. Pitkäjänteisyyttä on myös toimittajasuhteiden luominen. Järjestön tiedotuksesta vastaavan henkilön ja järjestöjohdon kannattaa tutustua järjestötoiminnasta ja järjestön toiminta-alueesta kirjoittaviin ja niistä kiinnostuneisiin toimittajiin. Ensimmäinen kontakti voi olla lounaskutsu tai kutsu aamukahville. Kun toimittaja oppii tuntemaan järjestöä paremmin, hän saattaa pyytää juttuvinkkejä itsekin.


Uutiskynnyksen ylittämisen keinoja kannattaa hyödyntää monipuolisesti, mutta säästeliäästi ja oman järjestön arvoihin ja luonteeseen sopivalla tavalla. Ilman kohderyhmää kiinnostavaa tuotetta, asiaa tai palvelua ei mikään viestintäidea kanna pitkälle. Jippoja ei ole. Yhtä aiheellista on muistaa, että hyväkään tuote tai asia ei myy itseään automaattisesti.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje