Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta


Kansa liikkeessä

Risto Alapuro, Ilkka Liikanen, Kerstin Smeds, Henrik Stenius (toim.)
Kirjayhtymä

Helsinki 1989, ISBN 951-26-2837-6


*Seuraavassa tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on artikkelin kirjoittajien.


1800-luvun jälkipuolella sääty-yhteiskunnan sisälle alkoi kasvaa uusi, markkinoiden ja erillisten yksilöiden yhteiskunta. Kansallisuus ja luokka työntyivät esiin sitä vastaavassa aatteiden ja mielipiteiden mukaan organisoituneessa yhteisössä, jonka piirissä ihmiset saattoivat yhä vapaammin liittyä yhteen sosiaalisesta asemasta riippumatta, muodollisesti samanarvoisina kansalaisina. Tuolloin valtion hyväksyttävyyttä alettiin rakentaa tälle uudelle pohjalle.


Vapaan yhdistymisaatteen kuuluisa puolestapuhuja, ranskalainen filosofi Alexis de Tocqueville, kirjoitti jo 1830-luvun lopulla: ”Olen varma, että aristokratiaa ei maailmaan voi uudelleen perustaa; mutta uskon, että yksinkertaiset kansalaiset voivat yhteenliittymällä muodostaa hyvin vauraita, hyvin vaikutusvaltaisia ja hyvin voimakkaita olioita, sanalla sanoen aristokraattisia henkilöitä. Tällä tavoin saavutettaisiin useita aristokratian suurimpia poliittisia etuja ilman sen vääryyksiä ja vaaroja. Poliittinen, teollinen, kaupallinen tai jopa tieteellinen ja kirjallinen yhdistys on valistunut ja voimakas kansalainen, jota ei voida taivutella mielin määrin eikä kukistaa salaa ja joka puolustaessaan erityisiä oikeuksiaan vallan vaatimuksia vastaan pelastaa yhteiset vapaudet.”


Kansanliikkeet loivat kansakunnan
(Risto Alapuro, Henrik Stenius)

Kansakunnan synnyssä oli kysymys siitä, miten valtion legitiimisyys laskettiin uudelle pohjalle, kun laajat joukot alkoivat toimia itsenäisinä ja muodollisesti tasavertaisina kansalaisina; miten valtion ja sen ulkopuolisen yhteiskunnan suhteet määriteltiin ja miten ne kehittyivät. Valtion ulkopuolisen toiminnan alue alkoi näyttäytyä erillisenä sfäärinä eli syntyi ns. kansalaisyhteiskunta. Kun muodollisesti valtiosta riippumattomat järjestöt ja liikkeet loivat uudenlaisia yhteiskunnallisia käytäntöjä, ne samalla laajensivat valtion toiminta-aluetta ja rakensivat uudenlaista valtiota.


Erityisesti fennomaanien integraatiopyrkimyksiin kuului vapaan järjestötoiminnan kytkeminen alusta pitäen valtioon. Laajojen joukkojen järjestäytymisen esteet olivat Suomessa vähäiset; toisin kuin yleensä Itä-Euroopassa ja myös toisin kuin Länsi-Euroopassa, jossa järjestäytyminen, mobilisoituminen ja kollektiivinen toiminta olivat useimmiten pitkällisiä ja vaivalloisia prosesseja. Tilanne oli helppo jopa Skandinaviaan verrattuna.


Toisaalta yhdistykset myötävaikuttivat yhteiskunnan vapautumiseen valtion holhouksesta samalla tavoin kuin kahvilatkin, houkuttelemalla yleisöä vapaaseen ja avoimeen keskusteluun. Nousevan porvariston kannalta yhdistyksillä oli kuitenkin yksi etu kahvihuoneisiin nähden. Keskustelut olivat tilapäiseen seurusteluun verrattuna säännöllisempiä ja jäsentyneempiä. Yhdistystoiminnan ensiaskelilla 1700-luvulla ei ollut Suomessa selvää kansallista ominaisluonnetta. Yhdistykset olivat kansainvälisten esikuviensa kopioita, tosin ne saattoivat saada erilaisen sisällön kuin muualla.


Uuteen isänmaallisuuteen, uuteen kansallisfilosofiaan Snellmanin tulkitsemassa mielessä kuului sivistyneen luokan ja kansan lähentyminen eli uudenlainen tasa-arvoajattelu. Se yhteisö, jonka luomisesta tämä filosofia oli kiinnostunut, ei ollut sen vähäisempi kuin koko kansakunta. Aivan uudella tavalla korostettiin nyt vapaaehtoisen toiminnan merkitystä yhteiskunnan henkisessä ja aineellisessa kehittämisessä. Syntyi sellaisia sivistys- ja hyväntekeväisyysseuroja kuin raittius- ja rouvasväenyhdistyksiä, oma-apuyhdistyksiä, säästöpankkeja ja ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta. Tämä yhdistysliike oli yleiseurooppalainen ilmiö ja sen huippukausi osui 1840-luvulle.


Suomessa joukkojärjestäytymisen periaatteen otti käyttöön yksipuolisesti yläluokka, ensi vaiheessa eli 1860-luvulla sivistysseurojen ja vapaaehtoisten palokuntien muodossa. Säätyläiset olivat kiinnostuneita joukkojärjestöistä, koska niiden avulla oli mahdollista levittää luokkien välisen veljeyden aatetta. VPK-yhdistykset olivat edelläkävijöitä kirjastojen, kuorojen, orkestereiden ja teatteriryhmien perustamisessa. Lisäksi ne tekivät aloitteita kansanjuhlien ja urheilukilpailujen järjestämiseksi. Liikkeessä kiteytyi käsitys, että aatteellisen yhdistyksen tuli olla luonteeltaan yleinen ja myös yleishyödyllinen.


1880-luvulla tilanne muuttui. Syntyi sellaisia yhdistyksiä, joissa alempiin yhteiskuntakerroksiin kuuluvat ryhmät ottivat itse aloitteen käsiinsä. Nyt vaadittiin yhteiskunnallisia uudistuksia ja nimettiin avoimesti ne ryhmät, jotka olivat parannusten tiellä. Vapaaehtoisten yhdistysten tehtävänä oli muokata yleistä mielipidettä. Kun ne aloittivat toimintansa maaseudulla, seurasi repiviä ristiriitoja. Patriarkaalinen talonpoikaisto oli sitä mieltä, että tämä uudentyyppinen toiminta oli ristiriidassa vanhaluterilaisen katekismusviisauden kanssa ja isäntävaltainen maailmankuva joutui vähitellen kriisiin.


Kansallista kokonaisnäkemystä, erillispyrkimysten vastaisuutta ja sivistysvaatimusta piti hengissä ennen kaikkea nuorisoseuraliike, joka mm. kansanopistojen ansiosta yhtenäistyi 1890-luvulla. Hintana oli, että kaikki ”poliittisuuden” vaatimukset torjuttiin. Liike ei tarjonnut uskonnollista tai poliittista ohjenuoraa, vaan sen tavoitteena oli antaa sivistykselliset edellytykset uskonnolliseen ja poliittiseen osallistumiseen. Itseään liike piti puolueettomana.


Vuosisadan taitteessa joukkojärjestöjen jäsenmäärät lisääntyivät huomattavasti. Aina vuoteen 1904 asti liikehdinnän poliittinen merkitys perustui suurelta osalta sen näennäiseen epäpoliittisuuteen. Sen jälkeen epäpoliittisuus työnnettiin syrjään ja liikekannallepano laajeni ennennäkemättömiin mittoihin. Vanhat joukkojärjestöt saattoivat toimia vapaammin, kun niiden toimintaa koskevat rajoitukset poistettiin. Yhdistymisvapaus säädettiin perustuslain muodossa 1906, vaikkakin laki, jolla tätä vapautta käytännössä säädeltiin, tuli voimaan vasta 1919.


Voit katsoa myös: Tammi

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje