Järjestötoiminnan tietopalvelu – Aktiivinen kansalaisuus


Kansalaiset yhteisön jäseninä

Aaro Harju


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 24.5.2004


Aktiivinen kansalaisuus toteutuu pääsääntöisesti erilaisissa yhteisöissä. Suomessa koettu yhteisöllisyyden muutos heikentää aktiivisen kansalaisuuden toteutumisedellytyksiä. Kun meillä on siirrytty statuksellisista, toiminnallisista ja alueellisista yhteisöistä entistä enemmän symbolisen yhteisöllisyyden suuntaan, kansalaisuuden toteutumisen konteksti on muuttunut. Symboliset mielikuvayhteisöt, kuten esimerkiksi kansainväliset Porsche-klubit tai nuorten internet-verkostot, eivät tue ihmisten osallistumista kansalaisina. Ne ovat tyypillisiä privatisoituneen ajan ilmentymiä, yksilöllisen toiminnan paikkoja. Niistä puuttuu kansalaisena olemisen ja vaikuttamisen ulottuvuus.


Valitusajattelusta innostunut Yhdysvaltain presidentti Thomas Jefferson näki jo 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, että suurin vaara demokratialle tulee yksilöiden omahyväisyydestä. Hän vaati koko elämänsä ajan, että ihmiset pitää sitouttaa omien yhteisöjensä aktiivisiksi kansalaisiksi. Näin voitiin hänen mukaansa turvata kansanvallan toteutuminen paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Nykykäsityksen mukaan ihmisiä on vaikea sitouttaa. Paremmat tulokset syntyvät, kun ihmisille luodaan henkiset, toiminnalliset ja aineelliset mahdollisuudet sitoutua.


Yhteisöllisen muutoksen ohella yhteisöjen hajoaminen on osaltaan vähentänyt ihmisten kiinnostusta omia lähiyhteisöjään kohtaan. Tämä vaikuttaa suoraan ihmisten kiinnostukseen paikallisyhteisöjä ja niiden yhteisiä asioita kohtaan.


Työvoiman liikkuvuus ja työmatkojen pidentyminen ovat kasvattaneet etäisyyttä niiden ihmisten välillä, jotka tekevät päätöksiä ja jotka ovat niiden kohteena. Vaarana on, että ihmiset lakkaavat toimimasta yhdessä kansalaisina ja yhteiskunta hajoaa yksilöiksi, jotka keskittyvät vain itseensä ja omiin lähipiireihinsä.


Pohjoismainen hyvinvointimalli on niin ikään vähentänyt ihmisten kansalaisaktiivisuutta. Valtion ja kuntien taloudelliset ja sosiaaliset tukiverkostot ovat passivoineet ihmisiä luomalla tunteen, että me olemme julkisten palvelujen kuluttajia ja että julkiset palvelut ovat itsestään selvyys. Monilta ihmisiltä on hämärtynyt käsitys siitä, että julkiset palvelut ovat mahdollisia vain ihmisten työelämässä ja osallistumisessa osoittaman aktiivisuuden avulla. Palvelut rahoitetaan työstä syntyvin taloudellisin tuloksin, ja ne järjestetään kuntien toimesta, valtiollisten ja kunnallisten päättäjien tekemien valintojen pohjalta.


Meille on ihmisinä tärkeää, että voimme kokea kuuluvamme johonkin ja että meillä on oma yhteisöllinen identiteetti. Siksi on tärkeää vaikuttaa niihin tekijöihin, joilla vahvistetaan ihmisten yhteisöllistä identiteettiä ja tunnetta kuulumisesta johonkin. Keskinäisyys ja yhteinen tunne eivät ole yksinomaan turvaverkko kriiseissä vaan myös eteenpäin vievä voima, innovaatioiden ja aloitteellisuuden lähde. Tämä on viime vuosikymmeninä huonosti tiedostettu ja hyödynnetty. Olemme luottaneet liikaa järjestelmien kaikkivoipaisuuteen.


Poliittisilla päättäjillä ja viranhaltijoilla niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla on vastuu siitä, että kehitetään nykyistä laajempia ja syvällisempiä tapoja, joilla kansalaiset voivat sitoutua omiin yhteisöihinsä. Tarvitaan myös ratkaisuja, joilla mahdollistetaan se, että ihmiset ovat entistä kykenevämpiä ja valmiimpia ottamaan vastuuta omien yhteisöjen rakentamisesta ja hyvinvoinnin luomisesta. Näin ihmiset voivat itse vaikuttaa mahdollisimman paljon omaan elämäntilanteeseensa. Tässä tarvitaan päättäjien tiivistä yhteistyötä kansalaisten ja erilaisten yhteisöjen kanssa.


Nyky-yhteiskunnan kompleksisuudella on taipumus kasvattaa kuilua demokratian ja kansalaisten välillä. Nopea, teknologiavetoinen ja hallitsemattoman tuntuinen globaali muutos aikaansaa sen, että monet ihmiset tuntevat, että he eivät koe enää yhteyttä ja orientaatiota oman kansalaisuuden ja vallankäytön mahdollisuuden välillä. Ihmiset kokevat aitoa voimattomuutta järjestelmien edessä ja kiihtyvän muutoksen pyörteissä. Pelkkä taloudellinen kasvu ja vakaus eivät takaa, että ihmiset tuntevat olevan entistä tyytyväisempiä. Elämänlaatu koostuu monista muistakin asioista. Yhteisöllisyyteen kytkeytyvä aktiivinen kansalaisuus, mukanaolo, osallistuminen ja vaikuttaminen ovat yksi osa kokonaisvaltaista elämänlaatua, hyvää elämää. Siksi tarvitaan aktiivisen kansalaisuuden yhteisöllistä kehittämistä ja vahvistamista.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje