Järjestötoiminnan tietopalvelu – Aktiivinen kansalaisuus


Kansalaiset vaikuttajina

Aaro Harju


*Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 30.8.2004


Julkinen, poliittinen kansalaisuus on keskeinen aktiivisen kansalaisuuden ilmentymä. Siihen liittyy myös eniten mielenkiintoa ja jopa huolta tällä hetkellä, koska ihmisten kiinnostus poliittista ja julkis-hallinnollista toimintaa kohtaan on hiipunut.


Vallankäyttö Suomessa rakentuu edustuksellisen demokratian varaan. Kansa valitsee vaaleissa poliittiset päättäjät kunnanvaltuustoihin, eduskuntaan ja Euroopan parlamenttiin, ja he valitsevat muut luottamushenkilöt paikalliselle, seutukunnalliselle, maakunnalliselle, valtakunnalliselle ja kansainväliselle tasolle. Järjestelmän toimivuus perustuu siihen, että ihmiset äänestävät vaaleissa, että ehdokkaita asettavat poliittiset puolueet tai valitsijayhdistykset toimivat maan kaikissa osissa ja että on henkilöitä, jotka ovat valmiita hoitamaan erilaisia luottamustehtäviä vapaa-aikanaan.


Uudelle vuosituhannelle siirtyminen ei ole muuttanut miksikään edellä kuvattua poliittisen vallankäytön perusrakennetta. Suomalainen yhteiskunta rakentuu edelleen ja myös tulevaisuudessa edustuksellisen demokratian varaan. Kansanvalta voi toteutua suurissa sarjoissa vain, jos ihmiset äänestävät, ovat valmiita toimimaan ehdokkaita asettavissa yhdistyksissä ja ovat halukkaita hoitamaan luottamustehtäviä. Siksi tämän järjestelmän toimivuuteen ja kiinnostavana säilyttämiseen pitää kiinnittää jatkuvasti huomiota.


Edustuksellisen demokratian rinnalla nykyajan ihmiset kaipaavat ja vaativat myös suoraa osallistumista ja vaikuttamista, ei vain välikäsien kautta tapahtuvaa. Tämä on suuri haaste poliittiselle järjestelmälle ja hallintokoneistolle. Siihen ei ole totuttu. Ei ole myöskään vakiinnutettu käytäntöjä siitä, miten ihmiset voisivat todellisesti osallistua ja vaikuttaa ilman edustuksellisuutta julkiseen vallankäyttöön.


Suora ja osallistuva demokratia edellyttää päätöksenteon desentralisointia, läheistä kytkentää paikallistason kysymyksiin. Petri Salon ja Juha Suorannan mukaan keskitetyn, valtiollisen politiikan epäpolitisoituminen on luonut edellytykset paikallisen demokratian ja toiminnan uuspolitisoitumiselle. On syntynyt tilaa ja mahdollisuuksia niin uusien jännitteiden ja kamppailujen syntymiselle kuin uusien poliittisten eliittien ja identiteettien muodostumiselle.


Suomessakin on voimistunut viime vuosikymmeninä paikallinen kansalaisaktiivisuus. Aktiiviset kuntalaiset ovat ryhtyneet esittämään omia toiveitaan ja vaatimuksiaan hyvinkin näyttävästi ja julkisuutta hyödyntäen. Kuntalaisaktivistit toimivat yleensä perinteisen yhdistystoiminnan ja olemassa olevien poliittisten puolueiden vaikutuspiirin ulkopuolella. Edustuksellisuus ja siihen perustuva legitimiteetti korvautuu suoralla demokratialla ja toiminnan kautta hankitulla legitimiteetillä. Toiminta on hyvin tilannesidonnaista. Ihmiset aktivoituvat jonkin kysymyksen merkeissä. Kun asia on ratkaistu tai kansalaiset ovat saaneet viestinsä perille poliittisille päättäjille, toiminta loppuu. Uusia asia, ongelma tai tilanne synnyttää sitten uuden ad hoc -kansalaisaktiivisuuden.


Aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta kehityssuunta on innostusta ja toivoa herättävä. Kansanvalta pidetään elävänä, monimuotoisena ja alati uusia piirteitä saavana.


Julkisen vallan taholta on tiedostettu ihmisten lisääntynyt kiinnostus suoraan osallistumiseen. Kunnallislaki mahdollistaa esimerkiksi kuntalaisaloitteen tekemisen tai kunnallisen kansanäänestyksen ja mm. maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää asukkaiden kuulemista. Valtakunnan tasolla on organisoitu mm. kuule kansalaista -kampanja ja avattu nettisivut, joiden kautta ihmiset voivat saada tietoa ja ottaa kantaa. Nämä ovat kuitenkin pieniä ja vaatimattomia askelia suuren peruskysymyksen äärellä. Vakavin puute on siinä, että koulutetut, osaavat suomalaiset kokevat, että virkahallinto ja poliittinen päätöksentekijä eivät todellisesti halua, että kansalaiset ovat aktiivisia, koska ihmisten aktiivisuuden koetaan häiritsevän asioiden mutkatonta etenemistä. Kabinettipolitikointi vaikeutuu, jos ihmiset tietävät asioista ja ottavat niihin kantaa.


Kyseessä on suuri perusristiriita, joka pitää ratkaista ennen kuin ihmisten aito osallistuminen ja vaikuttaminen voi toteutua heidän oman kotikuntansa asioihin. Demokraattisessa yhteiskunnassa tähän tulee luoda lainsäädännöllinen pohja ja toimiva rakenne, muuten ihmisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje