Järjestötoiminnan tietopalvelu – Aktiivinen kansalaisuus


Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen

Aaro Harju


*Pääkirjoitus, Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti, 30.8.2004


Aktiivisesta kansalaisuudesta puhuttaessa käydään akateemista väittelyä siitä, voiko aktiivista kansalaisuutta opettaa vai onko kyseessä vain ihmisen omakohtainen oppimis- ja kasvuprosessi. Keskeisintä lienee kasvaminen aktiiviseen kansalaisuuteen. Tätä henkilökohtaista oppimis- ja kasvuprosessia voidaan kuitenkin tukea opetuksellisin keinoin, jos niin halutaan tehdä. Suomalaisessa yhteiskunnassa näin tulisi haluta.


Aktiivinen kansalaisuus on ennen muuta tunnetta ja tajua kuulumisesta johonkin yhteisöön ja yhteiskuntaan, halua toimia ja vaikuttaa kyseisessä yhteisössä. Vastakohtana on passiivisuus, välinpitämättömyys, vieraantuminen, eristäytyminen ja jopa viha. Tunne aktiivisesta kansalaisuudesta syntyy monista tekijöistä, ja sitä voidaan kasvatuksellisin ja opetuksellisin keinoin tukea.


Aktiivinen kansalaisuus on harjoitus, jossa ihminen koko ajan jalostuu, totesi tohtori Aniko Kálmán eräässä alustuksessaan. Aktiivista kansalaisuutta ei voi oppia kirjoista, kuten ei jalkapallon pelaamista eikä viulun soittamista. Se vaatii harjoitusta, käytännön toimintaa, mutta pohjaksi se vaatii tietoja ja taitoja.


Parhaimpaan tulokseen aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamisessa päästään, kun tieto voidaan yhdistää harjoitukseen ja taidot ja asenne/arvot kokemukseen. Näin syntyy laaja-alaista ja syvällistä aktiivista kansalaisuutta, joka on myös hyvin yksilöllistä. Jokainen ihminen on erilainen ja jokainen on eri tavalla aktiivinen kansalainen, koska hänen tietonsa, taitonsa, asenteensa, arvonsa ja kokemuksensa ovat erilaiset. Jos tähän päästään mahdollisimman monen ihmisen kohdalla, tuloksena on monipuolista aktiivista kansalaisuutta erilaisissa yhteisöissä. Hieno lopputulema, jota kohti kannattaa pyrkiä, vaikka tavoitetta ei olekaan helppo saavuttaa.


Opetus tukee kasvamista aktiiviseen kansalaisuuteen, ja siksi sitä tarvitaan peruskouluissa, lukioissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Ilman formaalin koulutoimen tukea aktiivinen kansalaisuus ei kosketa kaikkia kansalaisia. Suomen tapaisessa maassa koulutoimen tuen pitää olla ehdottomana tavoitteena. Non- ja informaali koulutus tukevat formaalin koulutuksen työtä. Nyt ne joutuvat paikkaamaan formaalin koulutuksen puutteita demokratiakasvatuksessa, mikä on nurinkurinen tilanne.


Aktiivinen kansalaisuus syntyy ihmisen oman oppimis- ja kasvuprosessin tuloksena, mutta sitä voidaan tukea opetuksellisin ja kasvatuksellisin keinoin. Tällaista opetusta ja kasvatusta tarvitaan Suomessa nykyistä enemmän tulevaisuudessa. Opetus ja kasvatus aktiiviseen kansalaisuuteen on tietojen jakamista kansalaisuudesta (oikeudet, velvollisuudet, mahdollisuudet), ymmärryksen kehittämistä, taitojen harjoittamista sekä käyttäytymistä ja toimimista kansalaisena.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje