Järjestötoiminnan tietopalvelu – Aktiivinen kansalaisuus


Eläinoikeusliikkeen uudet toimintamuodot

Leo Stranius, 27.11.2008


*Artikkeli


Eläinoikeusliike toi suomalaiselle kansalaistoimintakentälle 1990-luvun puolenvälin jälkeen ennen näkemättömiä elementtejä, joista erityisesti yksityisen omaisuuden vahingoittaminen sai julkisuutta. Vaikka julkisuutta ja tietoverkkoja käytettiin tehokkaasti hyväksi, osa toiminnasta tapahtui maanalaisesti, aktivistien henkilöllisyyttä paljastamatta. Myös sosiaaliset verkostot olivat korostuneessa roolissa virallisten yhdistysten sijaan. Näin eläinoikeusliike asetti haasteen perinteiselle kollektiiviselle ja avoimelle järjestötoiminnalle.

Eläinoikeusliikkeen piiristä on edelleen noussut uusia toimintamuotoja. Seuraavassa tarkastelen lyhyesti vuosina 2007-2008 toteutettua tehotuotanto.net -tiedotuskampanjaa. Vuoden 2007 aikana muutama eläinoikeusaktivisti kuvasi eläinten oloja yhteensä 101 suomalaisella eläintilalla. Osa kuvatuista videoista julkaistiin YLE:n A-Studiossa 12.12.2007. Samaan aikaan avattiin verkkosivu (http://www.tehotuotanto.net), jossa oli kuvamateriaalit ja tarkemmat tiedot kaikilta kuvatuilta eläintiloilta.

Aktivistien tavoitteena oli nostaa eläinten oloa koskevat kysymykset julkisuuteen ja muuttaa kuvaa suomalaisesta eläintuotannosta. Usein ajatellaan, että mainoksissa olevat onnelliset possut ja niityillä hymyilevät kanat ovat suomalaisen eläintuotannon arkipäivää. Nyt haluttiin näyttää toisenlaista kuvamateriaalia, sopivasti juuri joulun alla, tehoeläintuotannosta. Ihmiset olivatkin syvästi järkyttyneitä suomalaisten eläintilojen olosuhteista eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Julkisuuden kannalta tilanteen teki kiinnostavaksi myös se, että yksi kuvattu eläintila oli maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan sukutila.

Projekti herätti voimakasta keskustelua julkisuudessa. Aiheesta keskusteltiin niin hallituksen kuin ministereidenkin keskuudessa sekä lukemattomissa eri televisio-ohjelmissa, sanomalehtien palstoilla ja verkkosivuilla. Oikeutta Eläimille -verkosto, jonka kautta kuvamateriaalit levitettiin julkisuuteen ja jonka toimijat edustivat eläinoikeusaktivisteja julkisuudessa, luovutti tiedot kuvatuista eläintuotantotiloista Elintarviketurvallisuusvirastolle (Evira). Näin kuvat ja eläintilat pystyttiin yhdistämään mahdollisia eläinsuojelurikkomuksia silmälläpitäen.

Vaikka eläintilojen tarkastuksissa ei havaittukaan suurempia poikkeamia suhteessa lainsäädäntöön, voidaan eläinoikeusaktivistien tempausta pitää erittäin onnistuneena. Aktivistit saivat asiansa hyvin julksuuteen. Esimerkiksi vielä 1990-luvun puolen välin jälkeisissä turkistarhaiskuissa julkisuudessa keskusteltiin lähinnä toimintakeinoista sekä leimattiin aktivistit yön pimeydessä toimiviksi kettutytöiksi ja terroristeiksi. Tällä kertaa ihmisten yleinen suhtautuminen aktivisteihin oli huomattavasti myönteisempää. Keskustelu pysyi pitkälti eläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ihmisten ollessa aidosti järkyttyneitä eläinten olosuhteista. Facebookissa kampanjaa varten perustettu ryhmä keräsi lähes 3000 jäsentä.

Kiinnostavaksi tehotuotanto.net -kampanjan tekee se, että siinä muutaman aktivistin vahvalla sitoutumisella (kuvausten toteuttaminen) saatiin aikaiseksi suhteellisen suuri kohu. Keskeistä roolia näyttelivät verkkosivut sekä Oikeutta Eläimille -verkoston toimijat, jotka tulivat keskustelemaan aiheesta julkisuuteen omilla kasvoillaan. Kampanjassa hyödynnettiin sulavasti niin julksuutta kuin verkon tuomia mahdollisuuksiakin.

Kampanjaa voidaankin pitää hyvänä esimerkkinä epämuodollisesta kansalaisvaikuttamisesta, joka ei ole riippuvaista suoraan järjestöjen resursseista. Riittää, että mukana on muutama asiaan sitoutunut aktivisti ja käytössä on hyvät verkostot, joiden kautta asia saadaan esille julkisuudessa. Suuresta huomiostaan huolimatta kampanjan epäonnistumisena voidaan pitää sitä, että sen myötä ainakaan suoranaisia parannuksia eläinsuojelulakiin tai eläinten olosuhteisiin ei saatu aikaiseksi.


Tulosta sivu