Järjestötoiminnan tietopalvelu - Aktiivinen kansalaisuus


Yhteisöllisyyden sytykkeitä

Anneliina Törrönen, Anna Kirstinä


Suomen Kansanopistoyhdistys ry, Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry, Opintokeskusseura, Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma 2006.


*Seuraavassa kirjaesittely, kirjoittanut Sari Kuvaja


Vetäytyvästä aktiiviseksi kansalaiseksi

Anneliina Törrönen ja Anna Kirstinä määrittelevät vetäytyvän kansalaisen sen vastakohdista käsin oikeusministeriön kustantamassa kirjasessa Yhteisöllisyyden sytykkeitä (2006). Aktiivinen kansalaisuus on aktiivisuutta yhteisöissä ja yhdistyksissä, demokraattinen kansalaisuus liittyy yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Vetäytyvä kansalainen ei osallistu eikä vaikuta.


Vetäytyvä kansalainen ei kuitenkaan välttämättä ole syrjäytyvä, yhteiskunnan ja aktiivisen kanssakäymisen ulkopuolelle jätetty uhri. Ihminen voi vetäytyä järjestötoiminnasta ja muista yhteisöllisistä aktiviteeteista tietoisesti. Myös äänestämättä jättäminen on monille tietoinen valinta eli pikemminkin aktiivista kuin passiivista käyttäytymistä. Tällaisiin valintoihin päätyneellä henkilöllä on kansalaisen asema, mutta hän ei hyödynnä kansalaisuuden oikeuksia eikä velvoitteita. Henkilö voi myös kokea vaikuttamisen mahdottomaksi, vaikka tahtoa olisikin. Kansalaisena passiivinen voi silti olla ihmisenä aktiivinen.


Eriteltyään vetäytymisen motiiveja ja ilmenemismuotoja kirjoittajat summaavat vetäytyvän kansalaisen henkilöksi, joka ”vetäytyy yhteisöllisestä toiminnasta joko tiedostaen tai tiedostamattaan”. Häntä leimaa osallistumattomuus, johon usein yhdistyy avuttomuutta tai välinpitämättömyyttä.


Julkaisun tavoitteena on kartoittaa vapaan sivistystyön mahdollisuuksia tavoittaa vetäytyvät kansalaiset ja tarjota heille välineitä ja kanavia yhteiskunnalliseen sitoutumiseen, ”kansalaissitoutumisen vahvistamiseen”. Kohderyhmiin kuuluvat muun muassa yksinhuoltajat, työttömät, mielenterveyskuntoutujat ja maahanmuuttajat, mutta myös pienten lasten vanhemmat. Työ ei ole tärkeää vain yksilöiden itsensä takia: ilman aktiivisia kansalaisia ei ole aktiivista kansalaisyhteiskuntaa; ilman aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ei demokratia toimi niin kuin sen pitäisi.


Aktiivisen, osallistuvan kansalaisuuden vahvistaminen nojaa vapaan sivistystyön perinteisiin tehtäviin, mutta myös sen tulevaisuuden visioon. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön aloitteesta valmistellun ehdotuksen mukaan ”vapaa sivistystyö vuonna 2015 on arvostettu suunnannäyttäjä maailmaan, jossa jokaisen omaehtoinen oppiminen, ihmisenä kasvaminen ja täysipainoinen kansalaisuus toteutuvat”. Täysipainoisen kansalaisuuden ulottuvuuksia ovat esimerkiksi osallistuminen, välittäminen ja aloitteellisuus.


Vapaalla sivistystyöllä on perinteitä ja tahtoa vetäytyvien kansalaisten osallistamiseen ja aktivoimiseen. Vapaan sivistystyön järjestö- ja osallistujaryhmälähtöinen toimintatapa luo tarttumapintoja vetäytyville kansalaisille. Kohderyhmät ovat kuitenkin haastavia ja keskenään erilaisia eikä ainakaan kaikkia heistä tavoiteta automaattisesti, vapaan sivistystyön perinteisin menetelmin. Kaikkia vetäytyvien kansalaisten ryhmiä ei todennäköisesti ole vielä edes tunnistettu.


Kirjoittajat suosittelevatkin, että vapaan sivistystyön hakevaan toimintaan ja ohjaukseen kohdennettaisiin lisäresursseja. Hakevan toiminnan yhdyshenkilöiksi soveltuisivat hyvin esimerkiksi paikallisesti toimivat vertaishenkilöt. Heidän kouluttamiseensa pitäisi kohdentaa voimavaroja. Hakevan toiminnan ja erilaisen oppijuuden täydennyskoulutusta pitäisi tarjota myös vapaan sivistystyön henkilöstölle ja jäsenjärjestöjen toimijoille.


Myös vapaan sivistystyön rahoitus vaatii kehittämistä. Jos yhteiskunnassa halutaan, että vapaa sivistystyö toimii aktiivisesti vetäytyvien kansalaisten tavoittamisessa ja demokratian toteutumisen tukeutumisessa, työn arvostuksen pitäisi näkyä myös rahoituksessa, kirjoittajat korostavat. Nykyinen suoritusperusteinen tuki suosii niitä, joilla on tottumus osallistua opintoihin ja varaa maksaa niistä. Vetäytyvien kansalaisten tavoittaminen ja sitouttaminen edellyttäisivät nykyistä peruskurssitarjontaa monimuotoisempaa opetusta ja ohjausta. Oppilaitoslähtöisyydestä tulisi edetä opiskelijalähtöisyyteen, myös rahoituksessa. Törrösen ja Kirstinän mukaan opintosetelit ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi edistää aliedustettujen ryhmien opiskelumahdollisuuksia. Vetäytyvien kansalaisten kouluttaminen edellyttäisi kohdennettua lisärahoitusta.


Kirjan lopuksi Törrönen ja Kirstinä heittävät pallon takaisin yhteiskunnalle ja kysyvät, miksi yhteiskunta vetäytyy kansalaisistaan. Onko yhteiskunnassamme, sen rakenteissa tai päättäjien asenteissa jotakin sellaista, joka nostaa osallistumisen kynnyksen turhan korkealle? Kirjoittajat toivovat, että päättäjät ja virkamiehet pohtisivat omia toimintatapojaan kansalaisten osallistumisen näkökulmasta, tarvittaessa kriittisinkin silmin.

 


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje