Järjestötoiminnan tietopalvelu – Aktiivinen kansalaisuus


Talonvaltaus kansalaistoimintana

Leo Stranius, 27.11.2008


*Artikkeli

Talonvaltaukset ovat olleet yksi näkyvimpiä ulkoparlamentaarisen kansalaistoiminnan muotoja Suomessa viime vuosina. Pelkästään Helsingissä on vallattu parisenkymmentä tyhjää rakennusta ”autonomisiksi sosiaalikeskuksiksi” eli käyttäjiensä itse ylläpitämiksi toiminta- ja kulttuuritiloiksi.

Talonvaltauksesta voidaan puhua silloin jos valtaajia on useita, vallattu rakennus on tyhjillään eikä se ole valtaajien omistama, tavoitteena on saada rakennus käyttöön sekä saada asialla julkisuutta.[1] Suomessa talonvaltaus on laitonta[2]. Talonvaltaajien toimintaa voidaan näin pitää avoimena kansalaistottelemattomuutena.

Talonvaltauksella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa tyhjillään oleva rakennus otetaan luvatta haltuun. Taloja on vallattu Suomessa asunnoiksi ja toimitiloiksi sekä vanhojen rakennusten suojelutarkoituksiin. Talonvaltaukset voidaan liittää myös osaksi 1960-luvun lopussa alkanutta uutta yhteiskunnallista aktivismia, johon kuuluvat muun muassa sodan vastainen liike ja ympäristöliike.

Talonvaltaukset ovat kuuluneet suomalaisten kansalaisliikkeiden toimintakeinoihin 1970-luvun lopulta alkaen. Tunnetuin talonvaltaus Suomessa lienee Lepakkoluolan valtaus vuonna 1979. Tämän jälkeen talonvaltauksilla haluttiin kiinnittää, 1980-luvun puolivälissä, huomiota nuorten asuntopulaan ja hankkia tyhjillään olevia taloja asumiskäyttöön. Tunnetuin suoraan toimintaan luottava asuntopoliittinen toimija on ollut Oranssi-liike, joka rekisteröityi yhdistykseksi 1990-luvun alussa.

Vuosituhannen vaihteen jälkeisten valtausten keskeisenä tavoitteena Suomessa on ollut ylikaupallistuneen kaupunkitilan haltuunotto ja autonomisen sosiaalikeskuksen perustaminen.[3] Idea on peräisin Italiasta 1970-luvun puolivälistä. Myöhemmin ajatus on levinnyt myös muualle Eurooppaan ja sosiaalikeskuksia toimii useissa eri maissa. Sosiaalikeskuksen toimintaperiaatteisiin kuuluu muun muassa ei-kaupallisuus sekä suoran demokratian ja omaehtoisen yhteisöllisyyden ihanteiden toteuttaminen.

Autonomisuus tarkoittaa sitä, että tilan säännöistä ja käytöstä päättävät toimijat itse. Tiloissa järjestetään esimerkiksi kokouksia ja tapahtumia. Tilat voivat olla osittain myös asuinkäytössä ja niiden yhteydessä voi toimia esimerkiksi kahvila tai kirjasto. Kiinnostavaksi talonvaltaukset tekee sen, että siinä pyritään ainakin joiltain osin irtautumaan perinteisestä aktivisti-identiteetistä.

"Me taistelemme oikeudesta tehdä omia juttuja. Aktivismi on jotain muuta. Aktivistit yrittävät vapauttaa valaita tai jotain. Me olemme tavallisia kansalaisia", Markus sanoo. (HS 25.3.2008[4]).

Valtauksissa yhdistyy kansainvälisyys ja paikallisuus. Suomalaisten valtaajien toiminnassa näkyy esimerkiksi italialaisten, hollantilaisten ja tanskalaisten valtaajien toimintatyyli. Toisaalta myös suomalaiset valtaukset ovat inspiroineet ulkomaisia valtaajia.

Talonvaltaukset haastavat kaupungin toimintatavat ja hallintokulttuurin. Yksi mahdollisuus ongelman ratkaisemiseksi olisi tehdä talonvaltauksista laillisia Hollannin tapaan. Siellä minkä tahansa kiinteistön voi vallata itselleen, jos pystyy osoittamaan, että se on ollut vuoden tyhjillään.

Leo Stranius


[1] Ks. lisää talonvaltauksen kriteereistä esim. Pruijt, Hans (2004) Squatting in Europe. http://home.hetnet.nl/~Kiebeler/homepage%20Hans/Squatting%20in%20Europe.htm

[2] Talonvaltausta käsitellään Suomen rikoslaissa hallinnan loukkauksena. Rikoslaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

[3]Ks. esimerkiksi Vapaa Helsinki -kollektiivi (2008) Vapaa tila, vapaaHelsinki:
http://www.q-olio.net/valtaus/?q=node/167

[4] Helsingin Sanomat 25.3.2008. Kansa tuomitsee talonvaltaukset ja autojen renkaiden tyhjentämiset.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje