Järjestötoiminnan tietopalvelu – Aktiivinen kansalaisuus


Aktiivisen kansalaisuuden sisältömäärittely

Aaro Harju, 18.4.2005


*Artikkeli


Kansalaisuus voidaan jakaa passiiviseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Passiivinen kansalaisuus on täysin mahdollista, ja sen tulee olla myös hyväksyttyä. Vapaassa yhteiskunnassa ketään ei voi pakottaa aktiivisuuteen, vaikka siihen pitää kannustaakin. Ihminen passiivisena kansalaisena voi nauttia kansalaisen perusoikeuksista ja -vapauksista. Nykyaikana tietyt perusoikeudet tunnustetaan myös henkilöille, jotka eivät ole valtion kansalaisia. Pakolaiset ja maahanmuuttajat ovat esimerkkejä tällaisista henkilöistä. Passiivinen kansalaisuus edustaa statuksellista kansalaisuutta. Ihmiset ovat objekteja, mutta eivät osallistuvia ja vaikuttavia subjekteja.

Aktiivisen kansalaisuuden voi jakaa henkis-kulttuuriseen, toiminnalliseen ja poliittiseen kansalaisuuteen. Henkis-kulttuuriseen kansalaisuuteen kuuluvat ihmisten erilaiset älylliset, sivistykselliset ja kulttuuriset aktiviteetit. Inhimillisyys, ihanteellisuus, eettisyys, moraalisuus, emotionaalisuus ja arvoperustaisuus ilmentävät ihmisten pyrkimyksiä henkis-kulttuurisen kansalaisuuden kohdalla. Tätä aktiivisen kansalaisuuden muotoa leimaavat usein henkilökohtaisuus, yksilöllisyys ja jopa itsekkyys. Ihmiset keskittyvät itselleen tai omalle yhteisölle tärkeinä pitämiinsä asioihin ja edistävät niitä erilaisin tavoin.

Henkis-kulttuurisen kansalaisuuden ilmenemismuotoja ovat sivistykselliset, kulttuuriset ja hengelliset aktiviteetit. Ihmiset voivat paneutua monin tavoin itsensä jalostamiseen ihmisinä ja kansalaisina. He voivat opiskella vapaa-aikanaan, harrastaa taiteita kansalaisopiston piireissä tai taideyhdistyksissä ja toimia erilaisissa identiteettiliikkeissä. Rauhan edistäminen, ympäristön suojelu ja eläinten oikeuksista huolehtiminen kuuluvat myös tähän ilmentymäryhmään. Tällaiset aktiviteetit koituvat suoraan ihmisten itsensä hyväksi, mutta myös välillisesti koko kansakunnan yhteiseksi parhaaksi kulttuuri- ja sivistyspääoman karttumisen seurauksena. Henkis-kulttuurinen kansalaisuus ei ole yleensä yhtä näkyvää kuin poliittinen tai toiminnallinen kansalaisuus, mutta se ei ole kuitenkaan yhtään sen vähämerkityksellisempää. Kaikella aktiivisuudella on arvonsa ja ilman monenlaista aktiivisuutta postmoderni elämä ei ole henkisesti yltäkylläistä.

Toiminnallinen kansalaisuus ilmenee ihmisten erilaisina aktiviteetteina yhdistyksissä, yhteisöissä, kansalaisopiston piireissä ja seurakunnissa. Tällä on pitkät ja kunniakkaat historialliset juuret, ja se on edelleen elinvoimainen aktiivisen kansalaisuuden ilmenemismuoto. Toiminnallisena kansalaisena ihminen haluaa ennen muuta osallistua, toimia vapaaehtoisena ja myötävaikuttaa henkilökohtaisella, konkreettisella panoksella itselle ja/tai muille mieluisten ja tärkeiden asioiden hyväksi. Toiminnallinen kansalaisuus ilmentää ihmisten yleistä aktiivisuutta, mutta usein myös vastuullisuutta ja lojaalisuutta omaa yhteisöä kohtaan. Toiminnallinen kansalaisuus voi liittyä henkis-kulttuuriseen kansalaisuuteen, mutta se voi olla myös siitä irrallaan. Toiminnalliseen kansalaisuuteen ei välttämättä kuulu mainittavaa henkistä ja sivistyksellistä panosta.

Yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä toimivat sijoittuvat pääosin tähän ryhmään. Lasten hiihtoharrastuksen tukeminen, Lions-toiminta tai toiminta metsästys-, martta- ja omakotiyhdistyksessä perustuvat konkreettiseen mukanaoloon ja oman panoksen antamiseen asian hyväksi. Vastaavaa edellyttää seurakuntien diakonia- ja nuorisotyö. Keskinäisapu, vertaistuki ja muut sosiaalisen auttamisen muodot perustuvat nekin ihmisten omakohtaiseen sitoutumiseen ja työpanokseen.

Toiminnallisessa kansalaisuudessa ratkaisevaa on ihmisten henkilökohtainen panos ja sitoutuminen. Ihminen ilmaisee valmiutensa toimia omalla henkilökohtaisella panoksellaan yhteiseksi hyväksi siinä kontekstissa, jonka toimintaan hän lähtee mukaan. Kyse on omakohtaisesta valinnasta, ei ulkopuolisesta pakosta tai velvoitteesta. Ihminen käyttää toimijana osaamistaan ja aikaansa yhteisen asian hyväksi. Tällaisen toiminnan hyöty koituu aina tavalla tai toisella muiden ihmisten tai erilaisten yhteisöjen ja sosiaalisten verkostojen hyväksi.

Kansalaisopisto- ja opintokerhoaktiivisuus ovat mielenkiintoinen suomalainen ja osin pohjoismainen ilmiö. Huonekalujen nikkarointi ja vatsatanssin harrastaminen kansalaisopiston piirissä tai opintokerhossa ilmentävät yhdenlaista ihmisen aktiivisuutta. Ihminen kehittää näin itseään tai pitää huolta itsestään henkilökohtaisen sfäärinsä ulkopuolella, yhteisöllisessä puitteessa.

Toiminnallinen kansalaisuus on tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituin aktiivisen kansalaisuuden ilmentymä. Lähes kaikki suomalaiset toteuttavat jokapäiväisessä elämässään tätä kansalaisuuden muotoa jollakin tavalla, toiset hyvinkin paljon, toiset vain minimaalisesti. Toiminnallinen kansalaisuus on sopinut hyvin parikymmentä vuotta vallinneeseen aatteettomuuden aikaan. Toiminta ilman selkeää aatteellista sisältöä on vedonnut 1900-luuvun lopun suomalaisiin.

Poliittinen kansalaisuus on perinteisin aktiivisen kansalaisuuden mielleyhtymistä. Sillä on myös suomalaisittain pitkät historialliset juuret. Puoluemuodostuksen alku ja työväenliikkeen syntyminen 1800-luvun puolivälin jälkeen kiihottivat suomalaisia ottamaan kantaa ja näyttämään ”väriä”. Kamppailu äänioikeuden, sosiaalisten oikeuksien ja itsenäisyyden puolesta nosti yhteiskuntapolitiikan demokraattisen kansakunnan ylärakenteen asiaksi. Sen nimissä ja kautta muovattiin suomalaista yhteiskuntaa ja määriteltiin Suomen asemaa kansakuntien joukossa.

Poliittista kansalaisuutta pidettiin arvokkaana ja uskaltaa ehkä sanoa jopa merkittävimpänä kansalaisuuden ilmentymänä 1970-luvun puoliväliin asti. Kunnallispoliitikot, kansanedustajat ja puoluejohtajat olivat enemmän kansalaisia kuin kulttuuriyhdistyksessä, elämäntaparyhmässä tai opintopiirissä toimivat. Poliittiset kansalaiset ratkoivat kunnan tai koko kansakunnan kohtalonkysymyksiä, kun henkis-kulttuurisen ja toiminnallisen kansalaisuuden edustajat puuhasivat pienten asioiden parissa usein omaksi ilokseen. Ammattiyhdistysliikkeen keskeinen asema ja läheinen kytkeytyminen poliittisiin puolueisiin vahvisti poliittisen kansalaisuuden hegemonista asemaa vuosikymmenien ajan.

Poliittisen kansalaisuuden kukoistusaika päättyi hyvin nopeasti 1970-luvun lopulla. Individualismin aalto pyyhkäisi lännestä lounatuulen lailla. Kiinnostus politiikkaan väheni dramaattisesti. Samalla poliittisen toiminnan arvostus suorastaan romahti. Poliittisten puolueiden jäsenmäärät kääntyivät laskuun ja erityisesti nuoret vierastivat puoluepoliittista toimintaa. Kansalaiset ryntäsivät perustamaan kulttuuri-, harrastus- ja liikuntayhdistyksiä sekä erilaisia identiteettiliikkeitä. Painopiste siirtyi muutamassa vuodessa poliittisesta aktiivisuudesta kulttuurisiksi ja henkisiksi harrastuksiksi.

Poliittisen kansalaisuuden merkitys ei ole vähentynyt, vaikka kiinnostus sitä kohtaan onkin vähentynyt. Kansanvalta toteutuu yhteiskunnassa vain, kun ihmiset kansalaisina turvaavat demokraattisten valtioelinten legitimiteetin. Tämä tapahtuu vain niin, että riittävä määrä kansalaisista äänestää, asettuu ehdokkaaksi vaaleissa ja hoitaa kunnallisia ja valtiollisia luottamustehtäviä. Kansanvalta lepää nyt ja jatkossakin edustuksellisen demokratian varassa, mutta sitä tulee täydentää suoran osallistumisen ja vaikuttamisen keinoilla. Muuten ihmisten mielenkiinto ei lisäännyt poliittista kansalaisuutta kohtaan.

Olennainen osa on paikallisen demokratian ja kansalaisaktiivisuuden voimistuminen, mikä onkin tapahtunut Suomessa viime vuosikymmeninä. Aktiiviset kuntalaiset ovat ryhtyneet esittämään omia toiveitaan ja vaatimuksiaan hyvinkin näyttävästi ja julkisuutta hyödyntäen. Kuntalaisaktivistit toimivat usein perinteisen yhdistystoiminnan ja olemassa olevien poliittisten puolueiden vaikutuspiirin ulkopuolella. Edustuksellisuus ja siihen perustuva legitimiteetti korvautuu suoralla demokratialla ja toiminnan kautta hankitulla oikeutuksella. Toiminta on hyvin tilannesidonnaista. Ihmiset aktivoituvat jonkin kysymyksen merkeissä. Kun asia on ratkaistu tai kansalaiset ovat saaneet viestinsä perille poliittisille päättäjille, toiminta loppuu. Uusi asia, ongelma tai tilanne synnyttää sitten uuden ad hoc -kansalaisaktiivisuuden. Aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta kehityssuunta on innostava. Kansanvalta pysyy elävänä, monimuotoisena ja alati uusia piirteitä saavana.

Aktiivinen kansalaisuus voi ilmetä eri tavoin. Itse kunkin mielessä erilaiset aktiivisuuden ilmentymät ovat toista arvokkaampia. Objektiivisesti tarkastellen niitä on vaikeaa ja ehkä turhakin arvottaa. Tärkeintä on, että riittävä määrä ihmisiä on aktiivisia kansalaisia. Merkittävää on, että ihmiset toimivat, osallistuvat ja vaikuttavat. Kukin ilmaiskoon aktiivisuuttaan omalla tavallaan.

Käytännön elämässä erilaiset aktiivisuuden ilmentyvät lomittuvat ja sekoittuvat iloisesti keskenään. Aktiivisuus kasaantuu, ja samat ihmiset ovat aktiivisia usealla eri rintamalla yhtä aikaa. Tässä ei ole mitään pahaa, päinvastoin. Postmodernissa muuttuvassa ajassa aktiivinen kansalaisuuskin on elävä ja koko ajan liikkeessä. Näin se pysyy dynaamisena asiana, joka puhuttelee ihmisiä ja houkuttelee heitä mukaansa.

Tavoitteena tulisi olla se, että kaikki ihmiset olisivat jollakin tavalla aktiivisia kansalaisia. Nyt näin ei ole. Syrjäytyneet ihmiset ovat tosiasiassa täyden kansalaisuuden määrittelyn ulkopuolella, ja heitä on yllättävän paljon. Lisäksi monet ihmiset, mm. vammaiset, pakolaiset ja tietyt vähemmistöt, eivät pysty ilmentämään täyttä kansalaisuutta sen eri muodoissaan. Vaikka epätasa-arvo on aina mukana demokraattisen hyvinvointivaltionkin arkitodellisuudessa, tavoitteena tulisi aina olla mahdollisimman täysi aktiivinen kansalaisuus kaikille yhteiskunnan jäsenille. Tässä riittää työtä niin yhteiskunnan päättäjille kuin koulutuksesta vastaaville ja kansalaisjärjestötoimijoillekin.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje