Tämän vuoksi me rakastamme Facebookia

Koska Facebook on alun perin rakennettu toisten ihmisten kanssa yhteydenpitoa varten, se edelleen toimii enimmäkseen siinä ominaisuudessa, vaikka erilaiset yritykset, brändit, tuotteet ja myös järjestöt lisääntyvät palvelussa jatkuvasti. Organisaatioiden toiminta on palvelun käyttäjille kuitenkin vain bonusta, josta nämä voivat saada jotakin hyödyllistä itselleen. Omaksu siis ensin Facebookin eri kulttuurit ja lähde vasta sen jälkeen rakentamaan järjestösi toimintaa Facebookissa tehokkaaseen ja toimivaan suuntaan. 

Kaverikulttuuri

Facebookissa toimiminen perustuu edelleen sille tosiasialle, että siellä kaveerataan toisten ihmisten kanssa. Peruskäyttäjällä on keskimäärin 150 kaveria, jotka käyttäjä itse valitsee kaveripyyntöjen joukosta. Vaikka Facebookissa voi nykyään myös tilata sellaisten ihmisten julkiset päivitykset uutissivulleen, joiden kanssa ei ole kaveri, perustuu Facebookin käyttö kuitenkin yhteydenpitoon oman verkostonsa kanssa. 

Suosittelukulttuuri

Ihmiset kirjoittavat Facebookin tilapäivityksiinsä usein kommentteja kokemistaan asioista. Nämä päivitykset voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Kun ihminen kertoo käyneensä kahvilassa, missä oli loistavat leivokset, hän samalla suosittelee tätä paikkaa kavereilleen. Kun kaverit myös tykkäävät päivityksestä, tieto hyvästä kahvilasta leviää eteenpäin. Vastaavasti ihminen voi kirjoittaa, että kahvilan kahvi oli karmeaa ja palvelu aivan syvältä. Tämä on negatiivista suosittelua ja sitä tapahtuu Facebookissa yhtä lailla kuin positiivisista asioista kertomista.

Ihmiset pyytävät nykyään toisiltaan apua linkkien jakamiseen Facebookissa. Voisivatko järjestöt tehdä samoin?

Jakamiskulttuuri

Ihmiset seuraavat uutisvirrastaan toistensa päivityksiä ja niiden yhteisöjen viestejä, joihin ovat liittyneet. Päivitykset osuvat siis vain sattumalta käyttäjien silmiin ja jos ne herättävät kiinnostuksen, niihin myös reagoidaan tykkäämällä, kommentoimalla tai jakamalla linkkiä/kuvaa/videota eteenpäin. Huomioitavaa on, että näin asioiden eteenpäin jakaminen tapahtuu suurimmaksi osaksi kunkin omalla uutissivulla, ei toisten profiileissa tai fanisivuilla.

Kyseinen linkki 90-luvulla yläasteen käyneiden ruotsinkielen oppikirjasta näkyi useiden Facebook-seinällä kuluneella viikolla. Miksi linkkiä jaettiin niin paljon? Se herätti muistoja, tunteita ja naurunpurskahduksia käyttäjien kesken.

Kysy-vastaa-toimi -kulttuuri

Monessa maassa alkaa olla jo arkipäivää se, että ostopäätöksiin kysytään neuvoja sosiaalisen median palveluiden kautta. Erityisesti naiset ovat herkkiä valitsemaan hankintansa sen perusteella, miten heidän kaverinsa asioita verkossa suosittelevat. Tähän perustuukin Facebookin mainosten tapa näyttää käyttäjälle, kuka tämän kavereista on myös tykännyt mainoksessa olevasta sivusta. Itse kysyin kommentteja alla oleviin kenkiin tykätessäni niistä palvelun verkkosivuilla. 

Kysymällä saa paljon vastauksia. Ja kyllä, minä lopulta ostin nuo kengät.

Tykkäyskulttuuri

Tykkäämisestä on tullut toiminnan muoto, jolla on helppo osoittaa, että on samaa mieltä jostakin päivityksestä tai näyttää, että pitää esimerkiksi jostakin lukemastaan artikkelista. Painamalla Tykkää-painiketta Facebookin ulkopuolella, siirtyy tieto tykkäyksen kohteesta linkin kera Facebook-profiiliin kavereiden nähtäväksi. Samoin käy, kun tykkää Facebook-kavereiden tai -sivujen päivityksistä. Tykkäämällä tieto välittyy eteenpäin muille käyttäjille ja siihen osittain Facebookin voima tiedonvälittäjänä perustuukin. 

Kiinnostu -kirjan päivitys keräsi yhden tykkäyksen kirjan Facebook-sivulla.

Sama päivitys henkilökohtaisessa profiilissa keräsi huomattavasti enemmän huomiota. Mitä tästä opimme? Ihmisillä on enemmän vaikutusta kuin yhteisöillä. Miten vastaatte tähän haasteeseen järjestönä?

Keskustelukulttuuri

Samalla kun ihmiset tykkäilevät toistensa tilapäivityksistä, kuvista, videoista ja jaetuista linkeistä, he myös kommentoivat niitä. Parhaimmillaan kehittyy pitkiäkin keskusteluja eri päivitysten alle, jotka voivat jatkua pitkäänkin. Keskustelu toisten kanssa on yksi Facebookin suola. Se on helppoa, nopeaa ja kevyttä, vaikka toisinaan voi törmätä myös hyvin syvällisiinkin pohdintoihin. Kaiken kaikkiaan me ihmiset vain haluamme olla yhteydessä toisiimme. Facebook mahdollistaa tämän tarjoten siihen monta erilaista mahdollisuutta. 

Vaikka näyttääkin siltä, että Facebookin pääasiallinen toiminta perustuu ihmisten välillä käytävään keskusteluun ja vuorovaikutukseen, myös järjestöillä on mahdollisuus päästä tehokkaasti esille Facebookissa. Kirjassa yksi vastaus tähän haasteeseen löytyy luvusta 5.3
"Jäsenet järjestön käyntikorteiksi". 

- Piritta Seppälä